Itä-Lemetin motti purkautui
Suomalaiset hyödynsivät talvisodassa mottitaktiikkaa, jossa vihollisjoukko ympäröidään siten, että se on saarrettu joka puolelta. Mottiin jääneet joukot eivät saa ruokaa tai varusteita, mikä laskee heidän taistelutahtoaan ja tekee heidän lyömisestään helpompaa. Suomalaiset saivat suuria torjuntavoittoja mottitaktiikan ansiosta, mutta osa moteista oli sellaisia, ettei niitä pystytty tuhoamaan.
Itä-Lemetin motti, joka tunnetaan myös nimellä Kenraalimotti, syntyi suomalaisten suuressa saarrostushyökkäyksessä tammikuun 1940 alussa ja laukesi reilut 50 päivää myöhemmin. Se oli laaja, halkaisijaltaan kolmen kilometrin kokoinen motti, jonka sisällä taisteli noin 4000 neuvostosotilasta ja useita kymmeniä panssarivaunuja.
