Rauha
Rauha
Suomi sotien jälkeen
Jatkosota päättyi rauhaan, mutta Neuvostoliiton vaatimat rauhanehdot olivat ankarat. Maata ei kuitenkaan miehitetty. Rauha muutti maan poliittista suuntaa ja kommunistien vaikutusvalta kasvoi. Sodan jälkeen elettiin vaikeita aikoja, kun sotakorvaukset piti maksaa ja yhteiskunta rakentaa uudelleen. Kotinsa menettäneiden yli 400 000 ihmisen asuttaminen oli valtava haaste. Ihmiset pyrkivät palaamaan rauhan aikaan parhaansa mukaan. Se oli usein hankalaa.
Monille sodan traumaattiset kokemukset aiheuttivat mielenterveyden ongelmia. Monet oli repäisty sotaan niin nuorena, ettei varsinainen “oma elämä” ollut ehtinyt alkaa. Heillä oli nyt kiire perustaa perheitä ja rakentaa koteja. Sota vaikutti pitkään, mutta Suomi nousi ja rakensi vahvan hyvinvointivaltion. Sotakorvaukset maksettiin loppuun 1952, ja Suomi liittyi YK:n jäseneksi 1955. Sotien perinnöllä on edelleen merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tapahtumat aikajanalla
Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomesta ja sotatoimet päättyivät. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisellä rajapyykillä Käsivarren Lapissa pidettiin juhlallinen lipunnosto 27.4.1945.
Maanhankintalain perusteella jaettiin maata sotilaille, kaatuneiden omaisille ja siirtoväelle uusien kotitilojen perustamista varten. He rakensivat ja muokkasivat alueet asuttaviksi ja saattoivat myöhemmin ostaa ne itselleen. Yhteensä 250 000 ihmistä haki maata, joista 50 000 oli siirtoväkeä. Kuva on Ylikylästä Nurmeksesta.
Adolf Hitler teki itsemurhan bunkkerissaan Berliinissä 30.4.1945. Tässä vaiheessa Saksa oli jo nujerrettu. Monet johtavat natsit vangittiin ja osa teki itsemurhan. Saksa antautui liittoutuneille ehdoitta 8.5.1945. Antautumisasiakirja allekirjoitettiin tuhoutuneessa Berliinissä. Kuvassa tuhoutunutta Berliiniä.
Välirauhan jälkeen 1944 Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä. Siksi sotilaat piilottivat aseita mahdollisen sissisodan varalta. Neuvostoliitto piti tätä rauhanehtojen vastaisena. Asian paljastumisesta seurasi laajoja tutkintoja ja oikeudenkäyntejä ja 1488 ihmisen vankeustuomiot. Kuvassa oleva Operatiivisen osaston päällikkö, eversti Valo Nihtilä, kuului pääsyytettyjen joukkoon.
Yhdysvallat pudotti atomipommit Hiroshimaan 6.8.1945 ja Nagasakiin 9.8.1945. Näiden jälkeen Japani antautui ehdoitta. Keisari Hirohito allekirjoitti antautumissopimuksen 2.9.1945. Atomipommit tappoivat heti yhteensä yli 100 000 ihmistä, ja monet menehtyivät myöhemmin vammoihin ja säteilyn muihin seurauksiin.
YK:n peruskirja astui voimaan, kun enemmistö 51 perustajavaltiosta oli vahvistanut YK:n peruskirjan. YK:n tehtävänä oli suojella maailmaa uusilta sodilta. Kuvassa YK:n päämaja New Yorkissa. Nykyisin YK:ssa on 193 jäsenvaltiota.
Sodan jälkeen valvontakomissio painosti Suomea tuomitsemaan sotaan syylliset henkilöt. Yhteensä kahdeksan jatkosodan aikaista johtavaa poliitikkoa ja virkamiestä tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Ankarimman tuomion sai entinen presidentti Risto Ryti, joka tuomittiin 10 vuodeksi kuritushuoneeseen. Kuvassa Helsingin lääninvankila.
Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat ensimmäiset kansainväliset sotarikostuomioistuimet. Korkeita natsien johtajia, kuten Hermann Göring ja Rudolf Hess, tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Osa sai kuolemantuomion. Tokiossa käytiin vastaava oikeudenkäynti Japanin johtajia vastaan, mutta keisari Hirohito sai jatkaa virassaan. Kuvassa natsien johtajia oikeudenistunnossa.
Marsalkka Mannerheim erosi presidentin tehtävästä terveyssyistä. Hän oli kuljettanut Suomen sodasta rauhanaikaan: välirauhansopimuksen keskeiset vaatimukset oli täytetty. Mannerheim kuoli 28.1.1951 Sveitsissä. Kuvassa Mannerheim poistumassa presidentinlinnasta.
Paasikivi oli ollut pääministeri vuodesta 1944 ja presidentiksi hänet valittiin Mannerheimin erottua tehtävästään. Ulkopolitiikassa Paasikivi painotti hyviä suhteita erityisesti Neuvostoliittoon. Näin vältettäisiin uudet sodat ja turvattaisiin itsenäisyys. Paasikivi valittiin toiselle kaudelle vuonna 1950. Kuvassa Paasikivi puolisonsa Alli Paasikiven kanssa.
Pariisin rauhansopimus 1947 vahvisti Suomen ja liittoutuneiden rauhan. Suomen toiveet lievennyksistä eivät toteutuneet. Suomen osalta sopimus astui voimaan 15.9.1947 Neuvostoliiton hyväksyttyä sen. Sopimus asetti rajoituksia Suomen puolustusvoimille, esimerkiksi sukellusveneet kiellettiin kokonaan. Kuvassa sukellusvene sotavuosina Ahvenanmaan saaristossa.
Suomi myi Jäniskosken–Niskakosken alueen Neuvostoliitolle tämän painostuksesta. Kaupan syynä oli tarve turvata Petsamon nikkelikaivoksen energiantuotanto. Petsamon kaivos oli Suomelle taloudellisesti hyvin merkittävä, mutta se luovutettiin Neuvostoliitolle sodan jälkeen.
Valvontakomissio oli vuosina 1944–1947 Suomessa toiminut toisen maailmansodan voittajavaltioita edustanut toimielin. Se valvoi Moskovan välirauhansopimuksen noudattamista, puuttuen Suomen sisäisiin asioihin. Talvisodan alusta 1939 asti voimassa ollut sotatila julistettiin päättyneeksi välittömästi komission poistuttua. Kuvassa Hotelli Torni Helsingissä, missä valvontakomissio majoittui.
Marshall-apu oli Yhdysvaltain antama taloudellinen tuki Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen. Sen tavoitteena oli auttaa maita jälleenrakentamisessa ja estää kommunistien vaikutusvallan kasvu. Suomi kieltäytyi avusta suhteiden säilyttämiseksi Neuvostoliittoon. Yhdysvallat antoi 16 maalle yli 13 miljardia dollaria apua vuosina 1948–1951.
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, eli YYA-sopimus, oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus. Sopimuksessa korostui Suomen puolueettomuus suurvaltojen eturistiriidoissa. Sopimus uusittiin useita kertoja, kunnes se raukesi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Kuvassa allekirjoitetaan ensimmäistä YYA-sopimusta Moskovassa.
Israel julistautui itsenäiseksi 14.5.1948. Naapurimaat Egypti, Jordania, Irak, Libanon ja Syyria hyökkäsivät välittömästi, mutta Israel säilytti itsenäisyytensä. Vuonna 1949 solmittu tulitaukosopimus vahvisti valtion rajat. Israelin ja palestiinalaisten sekä naapurimaiden väliset konfliktit ovat jatkuneet ja Israelin ja Palestiinan tulehtuneet välit kärjistyivät sodaksi viimeksi lokakuussa 2023.
Ensimmäinen kylmän sodan kriisi oli Berliinin saarto 1948–1949. Neuvostoliitto katkaisi maayhteydet länsivaltojen miehittämään Länsi-Berliiniin, jolloin länsiliittoutuneet joutuivat huoltamaan kaupunkia ilmateitse lähes vuoden ajan. Kriisin seurauksena Saksa jakautui demokraattiseksi Länsi-Saksaksi ja sosialistiseksi Itä-Saksaksi. Kuvassa berliiniläisiä seuraamassa yhdysvaltalaisen koneen laskeutumista Länsi-Berliinissä 1948.
Sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia varten hyvinvointipalveluja täytyi kehittää. Suomessa otettiin käyttöön lapsilisä, joka auttoi perheitä lasten huoltokuluissa. Oppivelvollisuus laajeni koskemaan syrjäkylien lapsia 1947 ja maksuton kouluruokailu alkoi 1948. Myös neuvoloita perustettiin. Kuvassa Rutolan koulun lapsia.
Sodan jälkeen kommunistit saivat Suomessa kannatusta, ja kommunistit pääsivät johtoon myös valtiollisessa poliisissa eli Valpossa. Pelättiin, että Suomi muuttuisi kommunistiseksi valtioksi miehityksen tai vallankaappauksen kautta. Tätä aikaa kutsutaan vaaran vuosiksi. Myöhemmin Valpo lakkautettiin ja tilalle tuli suojelupoliisi. Kuvassa Suomen kommunistisen puolueen juhla Helsingissä.
Sodan jälkeen Neuvostoliitto vahvisti asemaansa Itä-Euroopassa, mikä tulkittiin lännessä uhkaavaksi laajentumishaluksi. Siksi Yhdysvallat ja useat Länsi-Euroopan valtiot perustivat puolustusliitto Naton. Länsi-Saksan liittyessä Natoon vuonna 1955, sosialistiset maat puolestaan perustivat Neuvostoliiton johdolla Varsovan liiton lännen mahdollista uhkaa vastaan.
Korean sota sodittiin vuosina 1950–1953 Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välillä. Sodassa kuoli satoja tuhansia sotilaita ja yli miljoona siviiliä. Korean sota oli tyypillinen kylmän sodan ajan konflikti, jossa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kamppailivat vaikutusvallasta jonkun muun maan alueella.
Suomen piti järjestää olympialaiset jo vuonna 1940, mutta ne peruttiin sodan vuoksi. Kisat järjestettiin Helsingissä vuonna 1952. Mukana oli noin 5 000 urheilijaa 69 maasta. Suomi voitti 22 mitalia, joista kuusi oli kultaisia. Olympialaiset toivat Suomelle kansainvälistä huomiota ja merkitsivät paluuta normaaliin. Sotainvalidien Veljesliitto vastasi virallisen kisajuoman, Coca-Colan myymisestä.
Suomi sitoutui maksamaan rauhansopimuksen mukaisesti 300 miljoonan dollarin arvosta sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Koko maan tuotanto valjastettiin vuosiksi korvausten maksuun. Junien kyydissä lähetettiin esimerkiksi laivoja, vetureita, koneita, jopa taloja. Valtava urakka pakotti Suomen teollisuutta kehittymään. Kuvassa lastataan viimeistä sotakorvausjunaa.
Elintarvikkeet ja kulutushyödykkeet olivat vielä vuosia sotien jälkeen säännösteltyinä. Liha ja peruna vapautettiin säännöstelystä vuonna 1947, leipävilja, maito, voi, saippua, tekstiilit ja jalkineet 1949. Sokerin ja kahvin säännöstely päättyi vasta 1954. Kuvassa ihmiset jonottavat voita Valion myymälän edessä syyskuussa 1951.
Neuvostoliitto esti Suomen jäsenyyden Yhdistyneissä kansakunnissa vuonna 1947. Jäsenyys tuli uudelleen käsittelyyn kahdeksan vuotta myöhemmin ja nyt YK:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti Suomen jäseneksi 14.12.1955. Suomessa YK:n peruskirja tuli voimaan 1956. Suomen lisäksi jäsenyyden sai 17 muutakin maata.
Moskovan välirauhansopimuksessa Suomen täytyi vuokrata Porkkalan alue Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Neuvostoliitto otti alueella sijaitsevan, strategisesti ja sijainniltaan tärkeän armeijan tukikohdan käyttöönsä. Alueen asukkaat evakuoitiin. Neuvostoliitto palautti Porkkalan alueen Suomelle sovittua aiemmin esimerkkinä rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.
Suomi menetti puolet (n. 20 km) Saimaan kanavasta jatkosodan alueluovutuksissa. Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden normalisoiduttua Suomi vuokrasi puuttuvan osan Neuvostoliitolta 50 vuodeksi 1960-luvulla. Sopimus uusittiin vuonna 2010. Kuvassa Tähti II -höyrylaiva Saimaan kanavan Mälkiän sulussa 1960-luvulla.
