Berliinin saarto alkoi
Toisen maailmansodan loppuvaiheissa Neuvostoliiton ja läntisten voittajavaltojen välit alkoivat kiristyä. Ideologinen vastakkainasettelu ja kasvava epäluulo kärjistyivät sotaa seuranneina vuosina niin kutsutuksi kylmäksi sodaksi, joka jakoi maailman kahteen toisiinsa vihamielisesti suhtautuvaan leiriin sekä niiden välissä tasapainotteleviin puolueettomiin maihin.
Ensimmäinen kylmän sodan kriisi oli Berliinin saarto 24.6.1948 – 12.5.1949, jolloin Neuvostoliitto katkaisi maayhteydet länsivaltojen miehittämään Länsi-Berliiniin. Länsiliittoutuneet joutuivat huolehtimaan ilmateitse yhdentoista kuukauden ajan suurkaupungin väestön huollosta. Lopulta Neuvostoliitto lopetti saarron, mutta seurauksena Saksa jakautui kahdeksi eri valtioksi: demokraattiseksi Länsi-Saksaksi ja sosialistiseksi Itä-Saksaksi.