Sonja Hagelstam

Henkireikä sodan keskellä. Kirjeiden merkityksestä jatkosodan poikkeusoloissa

Jatkosodan aikana kirjeenvaihto kotirintaman ja rintamalla olevien välillä oli elintärkeää: kirjeitä kirjoitettiin sotavuosina valtavat määrät. Kirjeet olivat pääasiallinen yhteydenpitoväline, sillä puhelinyhteyksiä oli harvoin saatavilla. Kirjeenvaihto mahdollisti arjen kokemusten jakamisen ja tarjosi selviytymiskeinon ja henkisen tuen kanavan sodan raskauden keskellä. Kirjeiden merkitys henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämiselle oli keskeinen.

Kun sota syttyi kesäkuun lopulla 1941 ja miehet joutuivat rintamalle, kirjeenvaihdosta tuli käytännössä ainoa tapa pitää yllä yhteyttä kotirintaman ja rintaman välillä. Sotavuosina kirjeitä kirjoitettiin poikkeuksellisen paljon.

Rintamasotilaat pääsivät lomille noin neljä kertaa vuodessa, ja puhelinta oli lähes mahdotonta käyttää. Siksi kirjoitettiin kirjeitä. Kenttäposti hoiti postinkulun rintaman ja kotiseudun välillä. Kuvassa kirjeiden lajittelua Kenttäpostikonttorissa vuonna 1942. SA-kuva.

Koska lähes kaikki kirjoittivat kirjeitä, arkistoihin on päätynyt kirjeitä kaikista kansanryhmistä. Säilyneet kirjeenvaihdot kertovat sodasta monesta eri näkökulmasta. Tutkimani kirjeenvaihdot sisältävät kirjeitä sekä rintamalta kotiin että kotoa rintamalle. Kahdessa kokoelmassa kirjeenvaihtoa kävivät rintamalla oleva poika ja hänen vanhempansa, kahdessa aviomies ja aviovaimo. Sotilaat edustivat eri aselajeja, eri sotilasarvoja ja palvelivat eri rintamalohkoilla. Kirjoittajat olivat ruotsinkielisiä ja osa miehistä palveli ruotsinkielisissä joukko-osastoissa, osa suomenkielisissä.

Jatkosodan aikana postinkulku sujui yleensä hyvin. Tavallisesti kirjeet saapuivat perille noin viikossa, usein nopeamminkin. Taisteluiden aikana kenttäpostilla saattoi olla vaikeuksia pysyä joukkojen perässä. SA-kuva.

Sipoosta kotoisin oleva kansakoulunopettaja, ylikersantti Curt Enroth (s. 1912) ja hänen vaimonsa Martha (s. 1894) kirjoittivat toisilleen ahkerasti koko jatkosodan ajan. Tiivis yhteys oli pariskunnalle erittäin tärkeä. Kirjeitä kaivattiin ja odotettiin ja jos niitä ei kuulunut valtasi epätoivo mielen. Jokainen kirje rintamalta oli tärkeä elonmerkki. Selittämätön tauko postinkulussa aiheutti suurta huolta ja saattoi tarkoittaa kaikkein pahinta eli sitä että mies oli kaatunut.

Koska Curt ja Martha kirjoittivat toisilleen lähes päivittäin, heidän kirjeisiinsä mahtui paljon arkisia pieniä asioita. Kun Martha kirjoitti arjen askareista kotona, Curt pystyi hetkeksi ajatuksissaan siirtymään tuttuun ja turvalliseen kotiin. Säännöllinen kirjeenvaihto loi näin ollen tärkeän yhteyden siviilimaailmaan.

Rintamalla oli välillä hankala kirjoittaa kirjeitä. Teltassa tai korsussa oli ahdasta ja pimeää, koska valaistuksesta oli puutetta. Kätevintä oli kirjoittaa kirjeet lyijykynällä. SA-kuva.

Marthalle olosuhteet rintamalla olivat vieraita ja hän odotti malttamattomana, että saisi lukea millaista elämä rintamalla oli. Curt kertoikin usein asumisesta teltoissa ja korsuissa, lukemisesta, radion kuuntelemisesta, kortinpeluusta, ruuanlaitosta, kuoroharjoituksista, urheilemisesta. Curtin kirjeiden myötä Martha ei jäänyt kokonaan ulkopuoliseksi miehensä elämästä toisaalla.

Jatkosodan aikana kenttäposti toimitti 51,2 miljoonaa pakettia kotiseudulta rintamalle. Paketit sisälsivät usein elintarvikkeita, vaatteita ja tupakkaa ja niitä odotettiin rintamalla suurella innolla. Paketit olivat osoituksia huolenpidosta, läheisyydestä ja välittämisestä. SA-kuva.

Kaikesta rintamalla ei postisensuurin takia saanut kirjoittaa. Sotilaat kokivat myös paljon sellaista, mistä läheisille olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta kirjoittaa. Läheisiä ei haluttu huolestuttaa, mutta välillä tarvittiin läheisen tukea ja siksi raskaista kokemuksista ei täysin vaiettu. Kirjeiden kirjoittaminen toimi näin tärkeänä henkireikänä ja selviytymiskeinona.

Sotavuosina kirjeenvaihdolla oli tärkeä merkitys läheisten suhteiden ylläpitämisessä. Curt ja Martha yrittivät luoda tunteen yhteisestä elämästä erossa olosta huolimatta. Kaipuun ja rakkauden ilmaukset välittyivät kirjeitse. Kirjeenvaihdon puitteissa pariskunta tuki ja piti huolta toisistaan ja unelmoi rauhasta ja paluusta kotiin.

Lue lisää:

Kirjeitä sodasta. Kirjoittamisen tavat ja merkitykset kriisiaikoina. Toimittanut Marko Tikka, Ilari Taskinen ja Seija-Leena Nevala-Nurmi. Postimuseo & Tampereen Historiallinen Seura, Tampere 2015.

Kirjeet ja historiantutkimus. Toimittanut Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen. SKS, Helsinki 2011.

Kotirintama. Toimittanut Martti Turtola. WSOY, Helsinki 2018.

Slide

library_books

Aiheeseen liittyvät tehtävät

Ymmärrä ja arvioi

1. Selitä omin sanoin, miksi kirjeenvaihto oli niin tärkeää jatkosodan aikana. Käytä tekstistä löytyviä esimerkkejä perustellaksesi vastauksesi.

Ymmärrä ja arvioi

2. Kuvittele, että lähtisit vaihto-oppilaaksi ulkomaille vuodeksi. Vastaa:

Keihin haluaisit olla yhteydessä vuoden aikana?

Mitä eri keinoja yhteydenpitoon sinulla olisi?

Mitä eroja ja samankaltaisuuksia vaihto-oppilasvuodella ja rintamakomennuksella olisi yhteydenpidon näkökulmasta.

Hanki tietoa ja tulkitse

3. Lue artikkeli sensuurista. Millaisista asioista oli kiellettyä kirjoittaa kirjeissä rintamalta kotiin? Miksi?

Artikkeli: Sensuuri

Ymmärrä ja arvioi

4. Tutustu Sodan ja rauhan keskus Muistin sivulle koottuihin sota-ajan kirjeenvaihtoihin. Valitse pariskunnista yksi (Eeva ja Valo, Irma ja Toivo tai Martha ja Curt).

Linkki: Rintamalle rintamalta

Kerro lyhyesti keitä kirjoittajat olivat.

Kerro, millaisista asioista mies kirjoitti rintamalta kotiin ja nainen kotoa rintamalle?

Millaisia tunteita kirjeistä välittyy?

Millaisia asioita kirjeissä on saatettu jättää kertomatta?

Ymmärrä ja arvioi

5. Kuvittele olevasi jatkosodan aikainen sotilas rintamalla. Kirjoita kirje kotiin perheellesi. Kuvaa kirjeessäsi arkeasi, tunteitasi ja toiveitasi rauhasta. Kirjeen tulee kuvastaa aikakauden tunnelmia ja arkea sekä ilmaista tunteita sekä ajatuksia, jotka ovat tyypillisiä sotilasperheelle jatkosodan aikana.

Käytä ja sovella

6. Vertaile jatkosodan aikaista kirjeenvaihtoa nykyaikaan, jossa viestintä tapahtuu pääasiassa digitaalisesti. Käsittele esimerkiksi kirjeiden ja sähköisen viestinnän vaikutuksia yksilön tunne-elämään, sensuurin mahdollisuuksiin tai tietoon sotatapahtumista. Voit esimerkiksi verrata sota-ajan kirjeenvaihtoa omaan elämääsi tai nykyajan konflikteihin, esimerkiksi Ukrainassa. Laadi kirjallinen esitys.

Hakusanat: sotasukupolvi nainen, sotasukupolvi mies