Lahti ja evakot
Sini Ojala, Lahden museot
Karjalasta Päijät-Hämeeseen – Viipurista Lahteen
Karjalan luovuttamisen jälkeen Päijät-Häme, erityisesti Lahti, sai uusia asukkaita evakkojen myötä. Lahteen asettui 10 000 karjalaista, joista 4 000 oli Viipurista. Maanhankintalain nojalla maaseudulle perustettiin uusia maatiloja. Kaupungeissa, kuten Lahdessa, sopeutuminen uuteen ympäristöön oli helpompaa kuin maaseudulla. Lahteen muodostui ”Pikku-Viipuri”, jossa asuvat vaalivat karjalaisia perinteitä. Yritykset ja yhdistykset, kuten Viipurin musiikkiopisto ja urheiluseura Viipurin Reipas, jatkoivat toimintaansa Lahdessa, tuoden mukanaan karjalaista kulttuuriperintöä.
Karjalan menettämisen jälkeen Lahti ja Päijät-Häme saivat evakoista uusia asukkaita – Lahteen asettui jatkosodan jälkeen 10 000 Karjalan evakkoa. Tulijoista noin 4 000 oli Viipurista. Hollolaan ja Nastolaan asetuttiin Käkisalmesta ja Äyräpäästä, Orimattilaan muun muassa Kirvusta. Häme sai Suomen alueista väkilukuun suhteutettuna eniten uusia asukkaita Karjalasta. Arviolta joka neljäs lahtelainen oli taustaltaan evakko.
Karjalan asukkaiden asuttaminen uusille kotipaikoille oli suuri urakka, ja se perustui suunnitelmaan. Maaseutuvaltaisten pitäjien asukkaat haluttiin asuttaa maalle, ja kaupunkilaiset kaupunkeihin. Niinpä Viipurista asetuttiin sankoin joukoin ”Suomen nuorimpaan kaupunkiin” Lahteen.
Kaupungeissa sopeutuminen oli helpompaa kuin maaseudulla. Maanhankintalaki velvoitti maataloudesta toimeentulonsa aiemmin saaneet evakot perustamaan maatiloja valtion jakamilla maa-alueille. Osa noista alueista oli pakkolunastettu yksityisiltä maanomistajilta ja niiden siirtyminen uusille asukkaille saattoi aiheuttaa maaseudulla ristiriitoja.
Halutessaan asutussuunnitelmasta oli mahdollista poiketa. Jotkut perheet matkustivat ensin evakkojunalla läntiseen Suomeen, mutta siirtyivät lopulta paikkakunnalle, jossa oli muitakin tuttuja. Samoilta seuduilta siirtyneiden keskuuteen syntyi alueita, kuten hokkaralaisten Pensuo Nastolassa tai Lahden ”Pikku-Viipuri”.
Asukkaiden lisäksi myös yritykset ja yhdistykset vaihtoivat paikkakuntaa. Lahteen siirtyneitä yrityksiä olivat esimerkiksi Starckjohannin rautakauppa ja Kääpän tavaratalo. Myös Viipurin diakonissalaitos, urheiluseura Viipurin Reipas ja Viipurin musiikkiopisto jatkoivat toimintaansa Lahdessa. Karjalainen perintö eli yhdistyksissä vahvana, ja saattoi kulua vuosikymmeniäkin ennen toimintojen hiipumista tai sulautumista paikkakunnalla jo olleisiin yhdistyksiin. Esimerkiksi Viipurin Reippaasta tuli Lahden Reipas vasta vuonna 1964.
Omaisuuden ja omaisten menettäminen jätti jälkensä monen uuden päijäthämäläisen jälleenrakennusaikaan. Uusissa kodeissa vaalittiin niitä muutamia esineitä, joita lähtiessä oli saatu matkaan. Kengät, jotka isoäidillä oli jalassaan hänen kulkiessaan evakkotaivalta tai Viipurin hopeaseppien työstämät lusikat ovat kunniapaikalla edelleen. Muistoissa lähtemisen kokemukset elävät aina toiseen ja kolmanteen sukupolveen asti.
Mitä karjalaisuus Päijät-Hämeessä sitten merkitsi? Kärjistetysti sanotaan, että vilkkaat karjalaiset toivat eloa hitaiden hämäläisten joukkoon. Säännölle on varmasti olemassa poikkeuksia – oli myös hiljaisia karjalaisia ja vilkasliikkeisiä hämäläisiä. Samoin tarinat siitä, miten tulijat otettiin vastaan, saattavat kantaa ylisukupolvisia traumoja. Koulujen ja talojen pihoilla lapset oppivat nopeasti välttelemään omaa murrettaan kiusaamisen pelossa. Toisaalta monet tavat ja perinteet säilyivät perheissä, ja levisivät yleisemmin muidenkin käyttöön. Virpominen palmusunnuntaina yleistyi ja karjalanpiirakat otettiin vähitellen osaksi yleistä suomalaista ruokaperinnettä.
***
Karjalaisuutta käsiteltiin Lahden Historiallisen museon järjestämissä Muistamo-keskusteluilloissa keväällä 2023. Museon tuleva päänäyttely Hyvä paikka nostaa esille karjalaisten asettumisen Päijät-Hämeeseen. Monitaiteinen näyttelykokonaisuus Kotiin – Karjalan kaikuja ja kuvia on museon ensimmäinen vaihtuva näyttely. Museo avaa ovensa yleisölle jälleen 6.6.2024.
Lue lisää:
Nastolan historia IV – Nastolalaisten ja Nastolaan muualta tulleiden elämä 1939–2015. Kirjoittanut Ville Eerola. SKS, Helsinki 2020.
Siirtokarjalaisten identiteetti ja kulttuurien kohtaaminen. Kirjoittanut Pirkko Sallinen-Gimpl. Muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1994.
Hakusanat: sotasukupolvi nainen, sotasukupolvi mies, sotasukupolvi lapsi