Mikko Siitonen, Jenni Korhonen

Sotainvalidit

Suomessa kuoli toisen maailmansodan aikana noin 96 000 ihmistä ja vammautui yli 194 000. Sotainvalidit, joiden keski-ikä sodan päättyessä oli 29 vuotta, saivat tukea useilta järjestöiltä, kuten Sotainvalidien veljesliitolta ja Invalidisäätiöltä. Nämä järjestöt perustettiin auttamaan invalidien hoidossa ja työllistymisessä. Vuoden 1948 sotavammalaki oli merkittävä askel kohti yhtenäisiä korvauksia. Sotainvalidien Veljesliitto ja Invalidisäätiö rahoittivat toimintaansa keräystuotoilla ja perustivat laitoksia invalidien hoitoon. Vuosien varrella sotainvalidien palvelut siirtyivät valtion vastuulle.

Sodat kokeneista suomalaisista kuoli 94 000 sotilasta ja 2000 siviiliä. Haavoittuneita oli yli 190 000. Pysyvästi vammautui lähes 100 000 suomalaista. Siviileitä vammautui ilmahyökkäyksissä, partisaanien iskuissa ja miinoissa 4400 henkilöä, joista 3200 pysyvästi. Sotaleskiä jäi 30 000 ja sotaorpoja 50 000.

Kuvassa oikean jalan puoliksi menettänyt nuori invalidi kainalokeppien kanssa. — Sodan päättyessä vuonna 1945 invalidien keski-ikä oli 29 vuotta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Sotainvalidien hoitoa, kuntoutusta ja toimeentuloa edistämään perustettiin talvisodan jälkeen invalidien itsensä toimesta Sotainvalidien veljesliitto ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta Invalidisäätiö. Sotavuosina apua tarjosivat myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Lotta Svärd.

Sotainvalidien suuri määrä ja sodan jälkeisten vuosien huima inflaatio eli hintojen nousu pakotti uudistamaan lainsäädäntöä ja sotavammakorvauksia. Vuoden 1948 sotavammalaki oli merkittävä askel yhtenäisiin korvauksiin, mutta entiset SS-vapaaehtoiset pääsivät korvausten piiriin vasta vuonna 1956.

Kuvassa kolme miestä säätämässä televisioita. Yhden television ruudussa on Yleisradion testikuva. — Invalidisäätiön oppilaitoksissa tarjottiin ammattikoulutusta noin 4000 sotainvalidille vuosina 1940–1955. Kuvassa tulevia televisioasentajia. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Invalidisäätiön tarkoituksena oli sotainvalidien lääketieteellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus takaisin työelämään. Ensimmäinen hoitolaitos valmistui toukokuussa 1943 Helsinkiin. Invalidisäätiö perusti erityisen ammattikoulun Espooseen vuonna 1945. Amputoidut ja vaikeasti vammautuneet käyttivät säätiön sairaanhoidollisia palveluja vielä vuosikymmenten ajan.

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin jäsentensä huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi. Ympäri Suomea syntyi paikallisia osastoja, joiden tavoitteena oli ohjata kaikki vammautuneet palvelujen piiriin. Toimintaa rahoitettiin keräystuloin.

Sotainvalidien veljesliitto koulutti muun muassa opaskoiria sotasokeiden avuksi. Kuva: Sotainvalidien veljesliiton arkisto.

Myös Veljesliitto perusti laitoksia hoitamaan vaikeasti vammautuneita sotainvalideja. Sotasukupolven ikääntyessä rakennettiin yhteiskunnan tuella koko maan kattava veljes- ja sairaskotiverkosto, pääosin 1980-luvulla. Näin saatiin pidettyä ikääntyvien invalidien toimintakykyä yllä. Vähitellen sotainvalidien palvelut siirtyivät valtion korvattavaksi. Liitto sai myös sotainvalideja vuosikymmeniä hoitaneet puolisot ja lesket korvausten ja kuntoutuksen piiriin.

Sotainvalideja oli vuoden 2023 alussa 493. Heidän keski-ikänsä on yli 97 vuotta. Sotainvalidien puolisot ja lesket ovat myös Veljesliiton jäseniä. Puolisojäseniä oli vuoden 2023 alkaessa 3 110.

Toiminnan vähentyessä vapaaehtoisista koostuva Sotainvalidien Perinnejärjestö vastaa invalidien perinteen vaalimisesta. Perinnejärjestö on kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisen, Tammenlehvän Perinneliiton yksi toimija. Tammenlehvän Perinneliitto on perustettu vuonna 2003. Liiton jäseninä on tällä hetkellä 23 veteraani-, maanpuolustus- ja perinnetyötä tekevää yhteisöä.

Lue lisää:

Sotainvalidien veljesliitto 1940–2015. Kirjoittanut Tuomas Hoppu. Otava 2015.

Suomalainen sotainvalidi. Kirjoittanut Markku Honkasalo. Otava 2000.

https://tammenlehva.fi/ luettu 2.1.2024

https://sotainvalidit.fi/ luettu 2.1.2024

Slide

library_books

Aiheeseen liittyvät tehtävät

Ymmärrä ja arvioi

1. Etsi tekstistä seuraavat käsitteet ja selitä ne omin sanoin: sotainvalidi, sotaleski, sotaorpo, sotavammalaki. Kerro lisäksi, miten nämä käsitteet liittyvät toisiinsa.

Ymmärrä ja arvioi

2. Tutki tekstiä ja kerro omin sanoin, miten sotainvalidien saama tuki muuttui ajan kuluessa sodan päättymisen jälkeen. Mainitse ainakin kaksi konkreettista muutosta tai uudistusta.

Ymmärrä ja arvioi

3. Sotainvalidien Veljesliiton kotisivuilla kerrotaan seitsemän erilaista sotainvalidin tarinaa. Jakautukaa luokassa pienryhmiin ja valitkaa itsellenne tarina, johon perehdytte. Vastaa:

Linkki: Sotainvalidien Veljesliiton kotisivut

Kuinka haavoittuminen tapahtui? Missä sodan vaiheessa ja millaisessa tilanteessa?

Millainen vamma haavoittumisessa syntyi?

Kuinka invalidisoituminen vaikutti elämään sodan jälkeen? Kuinka elämä lähti sujumaan? Oliko haasteita, millaisia?

Lopuksi esitelkää tarina muulle luokalle.

Käytä ja sovella

4. Keskustelkaa pienryhmässä siitä, miksi on tärkeää muistaa ja tukea sotainvalidien ja veteraanien sukupolvea. Kirjatkaa ajatuksianne ylös. Pohtikaa myös, millä tavalla sodan kokenutta sukupolvea teidän mielestänne tulisi muistaa.

Hanki tietoa ja tulkitse

5. Tutki tekstistä, millaisia yhdistyksiä ja järjestöjä perustettiin auttamaan sotainvalideja ja miten ne eri tavoin tukivat heidän tarpeitaan. Katso myös video Sotainvalidien Veljesliiton historiasta ja toiminnasta kotisivuilta.

Linkki: https://sotainvalidit.fi/sotainvalidien-veljesliitto-tayttaa-81-vuotta/

Mitkä ovat järjestön päätavoitteet? Mitä eri toimintamuotoja Sotainvalidien Veljesliitolla on historiansa aikana ollut?

Käytä ja sovella

6. Pohdi yhdistysten ja järjestöjen merkitystä yhteiskunnassa sotainvalidien esimerkin kautta. Millä tavoin yhdistykset täyttivät sellaisia tarpeita, joita valtion tarjoamat palvelut eivät tuolloin kyenneet täyttämään? Keskustele ryhmässä siitä, miten vapaaehtoistoiminta ja yhdistystoiminta täydentävät nykyään virallisia, yhteiskunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Käytä ja sovella

7. Tutustukaa tarkemmin sotainvalidien elämään ja heidän saamaansa apuun ja tukeen sekä asenneilmapiiriin invalideihin liittyen menneinä vuosikymmeninä. Suunnitelkaa ja toteuttakaa erilaisia esittämistapoja hyödyntävä näyttely sotainvalideista, heidän arjestaan ja yhteiskunnan tarjoamasta tuesta eri aikakausina. Jakakaa aiheet esimerkiksi vuosikymmenten mukaan.

Hakusana: sotasukupolvi mies