Mikko Siitonen, Jenni Korhonen

Suomen vaikeat valinnat – Pienen maan mahdollisuudet jatkosodassa

 

Suomi oli monin tavoin ajopuu maailmansodan virrassa: suurempien valtioiden ratkaisut määrittivät usein tapahtumia täällä. Oli kuitenkin myös hetkiä, jolloin Suomi pystyi tekemään itse kohtaloaan koskevia valintoja ja niillä oli omaa maata laajempia seurauksia. Näitä jatkosotaan liittyviä avainhetkiä olivat esimerkiksi Saksan kanssa yhteistyöhön lähteminen välirauhan aikana sekä lopulta irtautuminen Saksan liittolaisuudesta jatkosodan lopussa. 

Suomi oli välirauhan aikana 1940–1941 hankalassa tilanteessa: puolustuksen vahvistaminen oli välttämätöntä maailmansodan laajentuessa, elintarvikepula oli valtava ja Neuvostoliiton paine kasvoi. Uhka joko Saksasta tai Neuvostoliitosta tulevalle hyökkäykselle oli todellinen. Tässä tilanteessa Suomi valitsi yhteistyön Saksan kanssa ja lähti jatkosotaan Saksan rinnalla kesäkuussa 1941. Vihollinen oli yhteinen ja sota oli sama, vaikka tavoitteet erosivat.

Suomen mukaantulo tarkoitti Saksalle puolta miljoonaa suomalaissotilasta, jotka sitoivat Neuvostojoukkoja Suomen rintamalle. Saksa sai hyökkäyssuunnan myös pohjoisessa ja paremmat mahdollisuudet onnistua Neuvostoliiton tuhoamisessa. Lisäksi Suomen liittymisestä yhteiseen rintamaan oli Saksalle propagandahyötyä sekä omiin kansalaisiin että ulkomaihin nähden. 

Saksan sotaonni kääntyi Stalingradin taistelun myötä. Saksan tappio havahdutti päättäjät Suomessa mahdollisuuteen, että Saksa häviäisi sodan ja että Suomi on sitonut itsensä koko ajan tiiviimmin häviäjän kohtaloon. Niinpä Suomi aloitti rauhantunnustelut Neuvostoliiton kanssa jo vuoden 1943 aikana ja selvitteli erillisrauhan mahdollisuutta uudestaan keväällä 1944.  

Neuvostoliiton asettamien ankarien rauhanehtojen vuoksi Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto päättivät kuitenkin jatkaa sotaa. Suomen sotilaalliset asemat vaikuttivat vielä hyviltä: rintama oli kaukana Syvärillä ja Itä-Karjalassa, eikä uskottu, että kansa hyväksyisi ankaria aluemenetyksiä. Suomessa ajateltiin, että myös toinen maailmansota päättyisi suureen rauhankonferenssiin kuten ensimmäinen maailmansota, ja esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat auttaisivat poliittisesti Suomea tässä konferenssissa. Vain harva näki sodan tulevaa karmeaa loppunäytöstä eikä Suomessa myöskään ollut tietoa siitä, että Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat yhdessä Neuvostoliiton kanssa jo linjanneet, kuinka Saksan liittolaisia, Suomi mukaan lukien, sodan jälkeen kohdeltaisiin.

Jatkosodan loppuvaiheessa Suomi kävi jälleen epätoivoista kamppailua. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 oli murtanut rintaman Karjalan kannaksella ja pakottanut suomalaisjoukot nopeaan vetäytymiseen. Vain Saksan avustuksella Suomi onnistui saamaan torjuntavoittoja. Neuvostoliitto alkoi suunnata suurinta sotilaallista voimaansa Saksaa vastaan, mikä helpotti Suomen tilannetta. Tie rauhanneuvotteluille oli auki ja syyskuun alussa Suomi irrottautui Saksasta ja solmi Neuvostoliiton kanssa rauhan. Suomi olisi voinut valita tien Saksan rinnalla ja jatkaa taistelua torjuntavoittojen jälkeen. Tämä olisi kuitenkin johtanut todennäköisesti tuhoon Saksan ja sen liittolaismaiden, kuten Unkarin, tavoin.

Suomi onnistui selviytymään toisesta maailmansodasta suhteellisen pienin vaurioin. Taustalla oli oikeita päätöksiä ja valintoja, oikeaa ajoitusta ja onnea. Kaikki Suomen päätökset eivät sota-aikana olleet onnistuneita ja myös niiden eettisyyttä voidaan arvioida. On silti hyvä muistaa, että ihmiset, myös sotilaat ja poliitikot, tekivät valintoja omassa ajassaan ja sen hetkisen tiedon varassa. Menneisyyden ihmisille valintojen seuraukset ovat näkymättömissä ja vain arvailujen varassa.  

Meille historiaa jälkikäteen tarkasteleville tilanne on toinen. Käytössämme on tieteellisen tutkimuksen muodostama näkemys tapahtumien syistä, vaiheista ja seurauksista. Tieto on rakentunut erilaisten lähteiden kautta ja niiden käyttöä ohjaavat yleisesti hyväksytyt tieteellisen tutkimuksen menetelmät sekä tieteen etiikka. Tieteeseen nojataan siis myös silloin, kun jossitellaan valinnoilla. 

Lue lisää: 

Suomen sodat 1939–1945: selviytyminen maailmansodasta. Kirjoittanut Pekka Visuri, Pasi Kesseli, Carl-Fredrik Geust. Docendo 2024.