Elli Kiuru

Ilmasuojelujoukot kotirintaman turvana

Ilmasuojelujoukot olivat hyvä esimerkki miehistä, jotka eivät taistelleet rintamalla jatkosodan aikana. Liikekannallepanon jälkeen kotirintamalle jäi naisten, lasten ja vanhusten lisäksi suuri joukko eri ikäisiä miehiä, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa takia olleet kelvollisia rintamalle. He työskentelivät ilmasuojelun lisäksi esimerkiksi teollisuuden, ilmatorjunnan, kansanhuollon ja linnoittamisen parissa.  

Talvisodan aikainen väestönsuojelu muutettiin ennen jatkosotaa ilmasuojeluksi, minkä takia jatkosodan kynnyksellä jokaiseen Suomen kuntaan perustettiin sotilaallisesti järjestäytyneet ilmasuojelujoukot. Ilmasuojelun tarkoitus oli suojata kaupunkia tai kuntaa ja sen asukkaita, jotta pommitustuhot ja muut vihollisen aiheuttamat vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Ilmasuojeluun kuului esimerkiksi ihmisten opastaminen turvaan vaaratilanteissa ja rakennustuhojen korjaaminen, sekä metsäpalojen sammuttaminen. Kotirintaman miehistä kootut ilmasuojelujoukot huolehtivat siis kotiseudun toimintakyvystä ja turvallisuudesta.

Ilmasuojelujoukkoihin määrättiin miehiä väestönsuojelulain nojalla, mikä perustui 16–60-vuotiaiden väestönsuojeluvelvollisuuteen. Suurin osa joukkoihin kuuluneista oli työikäisiä, eli 20–40-vuotiaita, kuten talvisodan invalideja. Joukkoihin kuului paljon myös alaikäisiä nuoria sekä armeijaan liian iäkkäitä miehiä.    

Joukot toimivat suurimman osan jatkosodasta hälytysvalmiudessa, eli miehet saapuivat tehtäviinsä vain tarpeen tullen, usein ilmahälytyssireenin kuullessaan. Ilmasuojelujoukkojen tehtäviin kuului esimerkiksi strategisesti tärkeiden paikkojen, kuten siltojen vartiointi, evakuoinnissa avustaminen, tulipalojen ja metsäpalojen sammuttaminen, sankarihautojen kaivaminen ja maataloustyöt.  Ilmasuojelujoukkojen vaarallisimpiin tehtäviin lukeutuivat myös neuvostoliittolaisten laskuvarjomiesten eli desanttien, partisaanien ja karanneiden sotavankien jäljittäminen ja kiinniotto. Desanttijahti kuuluikin varsinkin nuorten is-miesten odotetuimpiin, mutta myös pelätyimpiin tehtäviin.

Ilmasuojelujoukkojen ja muidenkin kotirintamamiesten panos kotirintaman toimintakyvyn ja turvallisuuden ylläpitämisessä oli merkittävä. Joukot helpottivat monien kuntien ja kaupunkien työvoimapulaa, sillä he pystyivät hoitamaan sotilaille, siviileille ja poliiseille tarkoitettuja tehtäviä.

Kotirintaman miehiin suhtauduttiin usein halveksuen, eivätkä he saaneet osakseen yhtä suurta kunnioitusta, kuin rintamalla taistelleet miehet. Syy siihen saattoi olla rintamamiesten kateus. Ilmasuojelujoukot eivät usein joutuneet kokemaan yhtä suurta pelkoa, hengenvaaraa ja kauhua, kuin rintamalla taistelleet. Silti hekin puolustivat heille tärkeää isänmaata kykyjensä mukaan.  

Lue lisää: 

Turtola, Martti (toim.) Kotirintama, WSOY, 2018. 

Hakusana: sotasukupolvi mies