Elli Kiuru

Haavoittunut mestariampuja Simo Häyhä

Pienessä maalaispitäjässä Rautjärvellä vuonna 1905 syntynyt maanviljelijä Simo Häyhä olisi tuskin voinut koskaan aavistaa tulevansa niin kuuluisaksi, kuin hän tänä päivänä on. Hänen elämäänsä seurattiin mestarillisen ampumataidon takia lehdistössä jo talvisodan aikana ja 2020-luvulle tultaessa hänet tunnetaan jo ympäri maailmaa. Kuka oikein oli “Valkoinen kuolema” ja miksi hänen elämänsä kiinnostaa?

Simo Häyhä syntyi vuonna 1905 Etelä-Karjalassa Rautjärvellä kahdeksanlapsiseen perheeseen. Jo nuorena hän nautti luonnossa liikkumisesta ja metsästyksestä enemmän kuin lukemisesta, koulu häntä ei niinkään kiinnostanut. Häyhä liittyi 17-vuotiaana Rautjärven suojeluskuntaan, jossa hän sai kehittää ammuntaharrastustaan.

Talvisodan aikana Loimolassa 1940 otettu kuva on lähes ainoa kuva, jossa Häyhä hymyilee. Kuvanottohetkellä hänelle jaettiin ruotsalainen kunniakivääri palkinnoksi mestarillisesta ampumisesta. SA-kuva.

Talvisodassa Häyhä taisteli Laatokan Karjalassa Kollaanjoella. Hänen komppanianpäällikkö Aarne Juutilainen (“Marokon kauhu”) huomasi, että Häyhä oli tarkka ja tyyni mies, joten hän sai tehtäväkseen ryhtyä komppanian tarkka-ampujaksi. Maaseudulla kasvaneet miehet pärjäsivät talvisodan olosuhteissa yleisesti ottaen hyvin. Heillä oli hyvä fyysinen kunto, he osasivat hiihtää ja liikkua metsässä sekä monet olivat metsästysharrastuksen takia hyviä ampujia. Nämä olivat taitoja, jotka auttoivat myös Häyhää tarkka-ampujana. Jo suojeluskunnassa käyttämällään luottokiväärillä hän ampui ennätyksellisen määrän neuvostoliittolaisia sotilaita.

Viikkoa ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui vakavasti räjähtävän luodin osuessa hänen leukaansa. Hän selvisi hengissä ja lukuisten leikkausten jälkeen hänen kasvonsa saatiin korjattua. Talvisodan jälkeen Häyhä ylennettiin vänrikiksi ilman upseerikoulua ja hän sai useita ansiomitaleja suorituksistaan. Jatkosodan aikana hän oli kotirintamalla hevostenottolautakunnassa hankkimassa hevosia ja rekiä armeijan käyttöön.

Simo Häyhä ja hänen suomenpystykorvansa Kille. Kollaa ja Simo Häyhä -museo.

Viimeiset vuotensa Simo häyhä vietti Haminassa sotainvalidien kuntoutuskeskuksessa. Hän kuoli 96-vuotiaana 1.4.2002.

Kollaa ja Simo Häyhä -museo sijaitsee Rautjärvellä.

Lue lisää:

Saarelainen, Tapio, Simo Häyhä, talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja, Readme.fi, 2021.

Slide

library_books

Aiheeseen liittyvät tehtävät

Hanki tietoa ja tulkitse

1. Laadi lyhyt henkilökuva Häyhästä käyttäen oppitunnin materiaalia. Mitä piirteitä Häyhän elämässä tai teoissa voidaan pitää sankarillisina?

Käytä ja sovella

2. Kuvittele, että pääset haastattelemaan Simo Häyhää. Mitä haluaisit kysyä häneltä ja miksi? Keksi ainakin viisi kysymystä.

Ymmärrä ja arvioi

3. Keskustelkaa ryhmissä:

a. Mitä ominaisuuksia ja tekoja tarvitaan, jotta joku henkilö muistetaan sankarina omassa yhteisössään tai kotimaassaan. Sopiiko Simo Häyhä mielestänne sankarin määritelmään? Perustelkaa vastauksenne.

b. Miten Simo Häyhän tarinaa on voitu käyttää propagandatarkoituksiin sodan aikana ja sen jälkeen. Mitä tarkoituksia tällainen propaganda palvelee?

Ymmärrä ja arvioi

4. Lue yllä oleva teksti ja vertaa sitä historiallisen sankaruuden käsitteeseen. Mitä eroavaisuuksia löydät Häyhän ja esimerkiksi antiikin sankarien välillä?

Käytä ja sovella

5. Pohdi nykyajan sankareita ja sankaruutta:

a. Keksi suvustasi, kotiseudustasi tai Suomesta esimerkki henkilö, joka mielestäsi ansaitsee sankarin arvonimen.

b. Vertaa Simo Häyhää nykyajan sankareihin, joita nostetaan mediassa esiin. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät? Onko sankaruuden käsite muuttunut?