Suomen kansa
Mikko Siitonen ja Jenni Korhonen
Mitä väestötilastot kertovat suomalaisista vuonna 1939?
Tilastokeskus julkaisee vuosittain Suomen tilastollista vuosikirjaa, johon kerätään tärkeimpiä tietoja edellisen vuoden väestöstä, alueesta, elinkeinoista ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ensimmäinen vuosikirja ilmestyi vuonna 1879. Tilastot ovat hyödyllisiä lähteitä historiantutkijoille ja auttavat hahmottamaan sitä, millä tavoin elämä oli erilaista tutkittavana ajankohtana kuin nyt.
Vuoden 1940 Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan Suomen väkiluku oli vuonna 1939 noin 3.89 miljoonaa. Suomessa asui 21 000 ulkomaan kansalaista ja Suomen kansalaisuuden sai 680 ulkomaalaista. Suomesta muutti ulkomaille 963 ihmistä.
Vuoden 1930 tilastojen mukaan 89.4 %:a Suomessa asuvista puhui äidinkielenään suomea, ruotsia puhui äidinkielenään 10.1 %:a, saamenkielisiä oli vain 0,06 %:a. Loput puhuivat äidinkielenään venäjää (0.24 %), saksaa (0.1%) tai jotain muuta kieltä (0.05%).
Lähes kolme neljäsosaa väestöstä asui maaseudulla, vaikka kaupungistuminen olikin käynnissä. Eniten kaupunkilaisia oli Uudellamaalla ja Hämeessä. Uudellamaalla yli 60 prosenttia väestöstä asui kaupungissa tai taajamassa, kun taas esimerkiksi Kuopion läänissä vastaava luku oli alle 10 prosenttia. Suomen neljä suurinta kaupunkia olivat Helsinki (315 000 asukasta), Tampere (78 000), Turku (76 000) ja Viipuri (74 000). Muut kaupungit olivat reilusti pienempiä.
Valtaosa väestöstä kuului luterilaiseen kirkkoon. Vain runsas neljä prosenttia kuului muihin uskontokuntiin tai oli siviilirekisterissä. Suurin muu ryhmä olivat ortodoksit, joita oli 72 000. Suomen väestöstä juutalaisia oli 1 800 ja islaminuskoisia oli 400 henkilöä.
Kouluikäisiä (7–15 vuotta) lapsia oli vuonna 1937 koko maassa 592 000. Noin 10 000 lasta ei käynyt koulua. Oppivelvollisuuden laiminlyönti saattoi johtua esimerkiksi pitkistä koulumatkoista tai siitä, että heitä tarvittiin työvoimana kotona. Heistä kolme prosenttia oli kaupunkilaislapsia. Vuonna 1938 ylioppilaskokelaita oli yhteensä 3 567. Heistä ylioppilaaksi kirjoitti 2 661. Korkeakouluissa ja yliopistoissa Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä opiskeli yhteensä 9 160 opiskelijaa. Vuonna 1930 joka kymmenes suomalainen ei osannut kirjoittaa. Kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia oli 22 000 henkilöä. Lähes 95 prosenttia heistä asui maaseudulla.
Vuonna 1939 syntyi 78 000 lasta. Heistä 5 400 kuoli alle yksivuotiaana. Maaseudulla lasten suhteellinen kuolleisuus oli kaupunkeja suurempi. Keskimääräinen elinajan odote oli tytöillä 58,5 vuotta ja pojilla 54 vuotta. Tappavin tartuntatauti oli keuhkotuberkuloosi, johon vuonna 1939 kuoli 6 200 suomalaista. Kaupunkilaisten keskipituus oli lähes kaksi senttimetriä pidempi kuin maaseudulla asuvien. Myös painoa oli keskimäärin kaksi kilogrammaa enemmän.
Lue lisää:
Suomen tilastollinen vuosikirja. Tilastokeskus, luettu 22.12.2023 ja 22.2.2024.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1940. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki 1941.
Suomen historian pikkujättiläinen. Toimittanut Seppo Zetterberg. WSOY, Porvoo 1989.
