Lottien sota
Elina Tarvainen, Lottamuseo
Lottien sota
Lotta Svärd -järjestö oli vuosina 1921–1944 toiminut naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Järjestö teki monipuolista huoltotyötä Suomen puolustusvoimien ja siviiliväestön hyväksi. Lotat eivät käyttäneet aseita. Jäseniä järjestössä oli enimmillään 240 000, joista 8–16-vuotiaita pikkulottia oli noin 50 000. Lotta Svärd -järjestöön kuuluminen oli naisille yksi keino osallistua sotaponnistuksiin. Se oli jäsenmäärältään naisjärjestöistä suurin.
Suurin osa lotista teki sotavuosina työtä kotirintamalla. Lotat järjestivät ruokailuja sekä sotaa pakeneville siviileille että rintamalle matkaaville sotilaille. Lääkintälotat auttoivat esimerkiksi sotasairaaloissa, veripalvelussa ja apteekeissa. Lottien tehtäviin kuului suuri määrä erilaisia toimisto-, viesti- ja valvontatehtäviä aina ilmavalvonnasta kenttäpostiin. Lotat osallistuivat myös varusteiden pesuun ja korjaamiseen.
Lotat työskentelivät myös siellä, missä taisteluja käytiin. Sotatoimialueella lotat tekivät töitä puolustusvoimien alaisuudessa ruokahuollossa, erilaisissa lääkintätehtävissä, varushuollossa sekä toimisto- ja viestitehtävissä. Sodan jatkuessa lottia tarvittiin jatkuvasti uusiin työtehtäviin muun muassa kartanpiirtäjiksi ja puhelunvälittäjiksi.
Aluksi alle 20-vuotiaita lottajärjestön jäseniä ei saanut lähettää sotatoimialueelle ilman lottajohtajien lupaa. Sodan loppuvaiheessa tästä säännöstä oli kuitenkin joustettava, kun lottatyövoimasta oli pulaa. Lopulta lottakomennukselle lähetettiin pakon sanelemana jopa 16-vuotiaita tyttöjä.
Sotatoimialueelle töihin lähteneet lotat eivät monesti tienneet, minne he olivat menossa ja millaiset olosuhteet heitä siellä odottivat. Monet heistä olivat ensimmäistä kertaa yksin pois kotoa. Komennus koettiin jopa eräänlaisena seikkailuna. Kuitenkin lottatyön raskaus, huonot asuinolosuhteet ja kehnot varusteet vaikuttivat moniin lottiin koko heidän loppuelämänsä ajan ikävinä muistoina tai sairauksina. Sota-ajan arkea auttoi kestämään lähimpien lottaystävien tuki ja heidän kanssaan vietetty aika.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi Moskovan välirauhaan syyskuussa 1944. Sen jälkeen osa lotista sai vielä komennuksen Lapin sotaan. Välirauhansopimus vaikutti voimakkaasti myös Suomen sisäpolitiikkaan. Monien järjestöjen toiminta jouduttiin lopettamaan välirauhansopimuksen ehtojen vuoksi. Myös Lotta Svärd -järjestön toiminta jouduttiin lopettamaan 23.11.1944.
Lue lisää:
Lotta Svärd – Käytännön isänmaallisuutta. Maritta Pohls & Annika Latva-Äijö. Otava, 2009.
Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -sivusto https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/
Lottamuseon Lottagalleriasta löytyy yli 1 400 lotan ja pikkulotan tarinat. https://www.lottasvard.fi/lottagalleria/
Hakusana: sotasukupolvi nainen