Ryti-Ribbentrop-sopimus

Suomen ja Saksan välillä ei ollut muodollista liittosopimusta, vaikka ne taistelivat samaa vihollista, Neuvostoliittoa, vastaan. Käytännössä Suomen sotatalous oli kuitenkin täysin riippuvainen Saksasta. Lopulta liittosopimus solmittiin saksalaisten painostuksesta. Se tunnetaan nimellä Ryti-Ribbentrop-sopimus. Presidentti Ryti osasi jo tuolloin ennakoida miten tärkeää on, että Suomi tarvittaessa pääsee helposti irti sopimuksesta. Niinpä sopimusta ei viety eduskunnan käsiteltäväksi, vaan Ryti teki sen omissa nimissään. Hänen väistyttyään presidentin paikalta Mannerheim saattoi ilmoittaa, että sopimus ei sitonut häntä ja irtautua liittolaisuudesta Saksan kanssa juuri oikealla hetkellä – silloin, kun Saksa oli vielä kyllin vahva taistelemaan neuvostojoukkoja vastaan, mutta ei enää riittävän vahva kohdistaakseen kostotoimenpiteitä Suomeen.