Sotajoulu 43
Leena Hangasmaa
Sotajoulu 43
Jouluna 1943 suomalaiset viettivät neljättä sotajoulua. Juhlaan vaikutti pula-aika ja säännöstely, mutta sitä pyrittiin silti viettämään tavalliseen tapaan. Kekseliäisyyden ja talkoohengen avulla luotiin tunnelmaa kodeissa ja rintamalla. Monet kaupunkilaiset saivat ruokapaketteja maaseudun sukulaisilta. Rintamalla joulua vietettiin koristelluissa korsuissa, ja sotilaat saivat lahjoja kotiväeltä ja järjestöiltä. Sotilaskodeissa tarjoiltiin juhla-ateria, ja joulunviettoon kuuluivat myös hartaudet ja joulupukin vierailut. Vaikka juhla sujui rauhallisesti, joulun aikanakin kaatui useita sotilaita.
Vuoden 1943 joulu oli suomalaisille jo neljäs sotajoulu. Sodan ohella pula ja säännöstely vaikuttivat valmisteluihin. Juhlaa pyrittiin viettämään niin tavalliseen tapaan kuin mahdollista. Kekseliäisyyden ja talkoohengen avulla tunnelmaa luotiin niin kodeissa kuin rintamalla.
Perinteisistä jouluruuista monessa kodissa oli tarjolla lanttulaatikkoa. Lanttu oli harvoja säännöstelyn ulkopuolisia elintarvikkeita ja säilyi hyvin, vaikka olisi välillä jäätynytkin. Porkkanaa ja punajuurta hyödynnettiin myös monessa muodossa rosolleista karamelleihin. Korttiannoksia oli ryhdytty säästämään ajoissa, jotta pöydässä olisi esimerkiksi lihaa ja jotain makeaa tarjolla.
Kaupungeissa tarvikkeita jonotettiin tuntikaupalla. Kinkkua ei monessa pöydässä ollut, vaikka possuja kasvatettiin pihojen perillä tai jopa asunnoissa sisällä. Monet joutuivat tyytymään joulupuuroon. Helsingin Oulunkylässä lapsuuden jouluaan 1943 muistellut nainen kertoi ruokana olleen ohraryynipuuroa ja sukulaisten maalta lähettämää lampaanlihaa. Maatiloilla asuneiden sukulaisten ja tuttavien lähettämät ruokapaketit olivat tärkeä lisä monen kaupunkilaisen joulupöydässä.
Joululahjojakin saatiin. Moni rintamalla ollut perheenisä lähetti puhdetöinä tekemiään esineitä perheelleen. Paketeista kuoriutui esimerkiksi lampunjalkoja tai erilaisia rasioita. Lasten paketeista saattoi löytyä peltilelu, puusukset, räsynukke tai keinuhevonen.
Myös rintamalle tehtiin lahjoja. Lotat ja pikkulotat valmistivat tuhansia ”tuntemattoman sotilaan” joulupaketteja. Tavoitteena oli toimittaa lahja jokaiselle sotilaalle – myös niille, joita syystä tai toisesta kotiväki ei muistanut. Paketeissa oli muun muassa neuleita ja makeisia. Myös muut tahot lahjoittivat sotilaille joulumuistamisia, kuten kirjoja, sanomalehtiä, pelejä ja tupakkaa.
Aattona lähes jokaiseen korsuun pystytettiin joulukuusi ja rintamaradio lähetti jouluohjelmaa. Monessa korsussa pidettiin hartaus ja komentajat kävivät tervehdyksillä. Joulupukki vieraili ja jakoi lahjoituksena kerätyt lahjat.
Sotilaskodeilla oli suuri rooli rintamajoulun vietossa. Tilat koristeltiin ja tarjolla oli juhla-ateria: puuroa, sianlihasäilykkeitä, makeisia, rusinoita ja kahvia. Kanttiineissa oli jopa viisi joulujuhlaa peräkkäin, jotta kaikki sotilaat pääsivät mukaan. Miehille haluttiin tarjota tuokio lapsuuden joulumuistojen merkeissä, jotta sodan arki edes hetkeksi unohtuisi. Lotilla ja sotilaskotisisarilla ei ollut joululomaa.
Helsingin Sanomat uutisoi 27.12.1943 joulun sujuneen rintamilla ”suhteellisen rauhallisesti”. Kuitenkin 24.−26.12.1943 menehtyi 56 sotilasta ja yksi lotta. Heistä yli puolet kuoli muuten kuin taistelussa, esimerkiksi aiemmin saamiinsa vammoihin. Silti joulunaikaan käytiin myös taisteluita, joissa sotilaita ja lottia kuoli, haavoittui tai joutui vangiksi. Neuvostosotilaat hyökkäsivät esimerkiksi tuntemattomien sotilaiden lahjoja Ontajärvellä toimittamassa olleen kuusihenkisen seurueen kimppuun.
Lue lisää
Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla. Kirjoittanut Helena Pilke ja Olli Kleemola. SKS 2015.
Suomi toisessa maailmansodassa päivä päivältä. Kirjoittanut Ilkka Enkenberg. Readme.fi 2018.
Helsingin Sanomat 23.-28.12.1943
