Romanit sodassa
Risto Blomster, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen romanit ja sota
Sodan alla Suomessa asui noin 3000 romania. Sodan syttyminen 1939 vaikutti heidän elämäänsä monin eri tavoin. Noin 300 romanimiestä osallistui armeijan toimintaan. Kotirintamalla monet perheet kohtasivat vaikeuksia, kun sotakelpoiset miehet ja hevoset oli kutsuttu palvelukseen, ja kotiin jääneitä koottiin työleireille. Kun Suomi talvisodan jälkeen joutui luovuttamaan alueitaan Neuvostoliitolle, kolmasosa maan romaniväestöstä joutui evakoiksi. Oli melko tavallista, että moni romani ei sotien jälkeen löytänyt vuosiin uutta asuinpaikkaa. Romanien syrjitty ja syrjäytynyt tilanne synnytti kansalaisoikeusliikkeen, jonka tavoitteena on parantaa romaniväestön asemaa.
Romaneita on asunut nykyisen Suomen alueella 1500-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan kynnyksellä Suomessa arvioidaan olleen noin 3000 romania. Suurin osa Suomen romaneista asui maaseudulla Hämeessä, Pohjanmaalla ja Karjalassa.
Muiden suomalaisten suhtautuminen romaneihin oli vaihtelevaa. Romanit olivat elinkeinojensa kuten kaupustelun, hevostalouden ja maatalouden kausitöiden vuoksi tärkeä osa maatalousvaltaista yhteiskuntaa. Samaan aikaan heihin suhtauduttiin usein oudoksuttuina vieraina, ”toisina”, koska heidän kielensä ja kulttuurinsa poikkesivat muista.
Vuonna 1939 alkanut talvisota yhdisti suomalaista kansakuntaa. Romanit osallistuivat muiden suomalaisten tavoin kotimaansa puolustamiseen. Arviolta noin 300 romanimiestä oli mukana sotatoimissa tai muuten armeijan palveluksessa.
Sodan vaikutukset näkyivät myös kotirintamalla. Romaninaisten ja -lasten elämä kävi vaikeaksi, kun perheiden sotakelpoiset miehet hevosineen oli otettu asepalvelukseen ja kotirintamalle jääneitä miehiä koottiin sota-ajan irtolaislakien perusteella työleireille. Romanien muistitietona kulkee yhä tarinoita näistä ajoista.
Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhansopimuksen ehtoihin kuului alueluovutuksia, joiden mukaisesti muun muassa osia Karjalasta liitettiin Neuvostoliittoon. Alueluovutukset olivat suuri menetys myös romaniväestölle, sillä luovutetun Karjalan alueella asui kolmasosa koko Suomen romaniväestöstä, noin 1000 romania. Elinkeinojensa vuoksi Karjalan eri pitäjissä liikkumaan tottuneiden romanievakkojen tunnelmat tiivistyvät romanien sananparressa ”Teiltä meni kotipitäjä, meiltä meni koko Karjala”.
Asettuminen uusille asuinsijoille muualla Suomessa osoittautui evakkoromaneille paikka paikoin vaikeaksi. Romanien oman muistitiedon ja evakkotutkimusten mukaan oli tavallista, että Karjalan romanit siirtyivät paikkakunnalta toiselle vielä vuosien ajan sodan päättymisen jälkeen. 1950-luvulle tultaessa osa evakkoromaneista oli päätynyt etelän suurten kaupunkien esikaupunkeihin. Helsingissä puhuttiin ratkaisua vaativasta ”romanikysymyksestä”, kun esimerkiksi Leppävaaran, Mäkkylän, Tapanilan ja Malmin metsiin syntyi epävirallisempaa romaniasutusta.
Evakkoromanien vaikeudet löytää paikkaansa kaupungistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttivat osaltaan 1960-luvulla romanien kansalaisoikeusliikkeen viriämiseen. Liike oli osa kansainvälistä ihmisoikeusliikehdintää, jossa syrjittyjen ryhmien asemaa yhteiskunnassa pyrittiin parantamaan eri maissa. Suomessa romanit edistivät omaa asiaansa useiden järjestöjen, kuten Mustalaislähetyksen ja Suomen Romaniyhdistyksen, kautta. Järjestöt olivat myös vaikuttamassa siihen, että sodissa 1939–1945 kaatuneet romanit ja romanisotaveteraanit saivat muistomerkin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle vuonna 2003. Myös Reserviratsastajat ry. on osoittanut kiitollisuutensa Suomen romaneille luovuttamalla heille kultaisen Reservin Ratsastaja -mitalin. Yhdistys on perustettu vaalimaan puolustusvoimien hevosperinnettä.
Lue lisää:
Vanhojen tie. Kirjoittanut Aija Kuparinen ja Olga Poppius. Like, Helsinki 2017.
Suomen romanien historia. Toimittanut Panu Pulma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
Kamppailua ja edistysaskeleita – Kolme näkökulmaa Suomen romanien historiaan ja aktivismiin 1900-luvulla. Kirjoittanut Marko Stenroos, Risto Blomster ja Miritza Lundberg. Artikkeli löytyy kirjasta Historiat ja väestösuhteet. Toimittanut Miriam Attias ja Panu Artemjeff. MAP Finland ry, Helsinki 2024.
Malmin mustalaiset jäivät kansakunnan muistiin. Kirjoittanut Mariitta Hämäläinen. Artikkeli löytyy kirjasta Eläviä muistikuvia Malmilta ja Tapanilasta. Tekstilinja oy 2022.
Lisätietoa romaneista: https://romanit.fi/
