Elina Tarvainen / Lottamuseo

Pikkulotat – Lottatytöt

Pikkulotat, tai lottatytöt, olivat Lotta Svärd -järjestön 8–16-vuotiaille tytöille tarkoitettu nuorisojärjestö. Toiminnan tarkoitus oli perehdyttää nuoria lottien toimintaan ja houkutella uusia jäseniä järjestölle. Pikkulotat auttoivat vanhempia lottia ja osallistuivat monenlaisiin tehtäviin, kuten terveydenhoitoon, kodinhoitoon ja lastenhoitoon. Sotavuosina pikkulotat auttoivat kotitöissä ja lottien tehtävissä, kuten leipomisessa ja sotilasvarusteiden huollossa. He keräsivät myös luonnonmateriaaleja ja osallistuivat auttamistoimintaan. Toiminnan lopetti Moskovan välirauhan sopimus vuonna 1944. 

 
Lotta Svärd -järjestön nuorisojärjestö perustettiin virallisesti vuonna 1931. Pikkulottiin saivat liittyä 8–16-vuotiaat tytöt huoltajansa luvalla.  Nuorisotyön tarkoituksena oli kertoa lapsille ja nuorille lottajärjestöjen toiminnasta ja samalla hankkia järjestölle uusia jäseniä. Järjestöön kuului noin 50 000 pikkulottaa.

Pikkulotat auttoivat vanhempia lottia heidän töissään ja harjoittelivat erilaisten lottatöiden alkeita.  

He kokoontuivat myös omiin työiltoihin, joissa pidettiin luentoja, keskusteltiin ja askarreltiin.  Työilloissa pikkulotille opetettiin terveydenhoitoa, kodinhoitoa, lastenhoitoa, käytöstapoja, raittiusasiaa ja Suomen historiaa. Pikkulotilla oli oma laulukirja, jonka lauluja laulettiin yhteisissä tilaisuuksissa. Pikkulotilla oli myös oma lehti, jossa julkaistiin kuvakertomuksia, lukijoiden lähettämiä kertomuksia ja runoja sekä erilaisia kilpailuja ja tehtäviä.

Pikkulotille järjestettiin leirejä ja urheilukilpailuita. Heitä kannustettiin harrastamaan liikuntaa. Suosittuja urheilulajeja olivat kävely, hiihto, voimistelu, suunnistus ja pesäpallo.  

 
Sota-aikana työiltoja oli vaikea järjestää sota-ajan poikkeusolojen vuoksi. Pikkulottien toiminta ei kuitenkaan päättynyt, vaan he auttoivat kotitöissä ja vanhempia lottia heidän erilaisissa lottatöissään. Pikkulotat leipoivat leipää, valmistivat ja kunnostivat sotilaiden varusteita, jakoivat ruokaa sotasairaaloissa ja pakkasivat joulupaketteja tuntemattomille sotilaille.

Pikkulotat osallistuivat myös innokkaasti erilaisiin keräyksiin. He keräsivät käpyjä, marjoja, sieniä, lääke- ja maustekasveja ja sammalta sekä erilaisia materiaaleja. Heitä kannustettiin osallistumaan sotapakolaisten, sotainvalidien ja sodassa kuolleiden sotilaiden omaisten auttamiseen. Pikkulotat osallistuivat myös sankarihautajaisiin seisomalla seppeleenkantajina ja kunniakujassa. 

 
Pikkulottia kutsuttiin vuodesta 1943 lähtien lottatytöiksi. Pikkulotta-nimi koettiin harhaanjohtavana, koska monet vanhemmat pikkulotat tekivät samanlaisia töitä kuin aikuiset lotat. Kaikkia lottajärjestön nuorisojäseniä kutsutaan kuitenkin edelleen monesti pikkulotiksi. Lotta Svärd -järjestön toiminta jouduttiin lopettamaan marraskuussa 1944 Moskovan välirauhan sopimuksen ehtojen vuoksi. Järjestön toiminnan päättyminen oli suuri pettymys myös monille nuorille lotille.  

Lue lisää: 

Pikkulotan tarina -valitse oma tarinasi! -mobiilipeli https://www.lottamuseo.fi/museo/palvelut/pikkulotta-valitse-oma-tarinasi/ 

Lotta Svärd – Käytännön isänmaallisuutta. Maritta Pohls & Annika Latva-Äijö. Otava 2009. 

 
Lottatytöt ja sotilaspojat. Seija-Leena Nevala. Minerva 2007. 

Lottamuseon Lottagalleriasta löytyy yli 1 400 lotan ja pikkulotan tarinat. https://www.lottasvard.fi/lottagalleria/  

Hakusana: sotasukupolvi lapsi