Kaupunki sodassa
Rauno Lahtinen
Turku sodassa
Toinen maailmansota ja sen jälkeinen pula-aika muokkasivat Turun kaupunkikuvaa. Kaupunki kärsi ankarista pommituksista talvi- ja jatkosodan aikana. Kohteena oli erityisesti Turun satama, mutta myös asuinalueet kärsivät. Turun linna vaurioitui pahasti. Sodan vaikutukset näkyivät myös arkielämässä: väestö väheni sotien aikana, julkista liikennettä supistettiin ja kaupat suojattiin. Elintarvikkeiden saatavuus heikkeni, ja turkulaiset turvautuivat kaupunkimaatalouteen ja mustan pörssin kauppaan. Sodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti, mikä johti asuntopulaan ja uusien asuinalueiden rakentamiseen kaupungin ympärille.
Toinen maailmansota ja sitä seurannut pula-aika muuttivat Turkua näkyvästi. Aineelliset tuhot olivat suuria, ja sodalla oli monia pitkäkestoisia vaikutuksia kaupunkikuvaan.
Turku joutui talvi- ja jatkosodan aikana ankarien pommitusten kohteeksi. Pelkästään talvisodan aikana Turkuun pudotettiin yli 4 000 pommia. Yhteensä sotien pommituksissa menehtyi Turussa 83 ihmistä ja yli 500 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui.
Vihollisen kohteena oli erityisesti Turun tärkeä satama, mutta pommeja osui runsaasti myös asuintaloihin. Jatkosodan alun suurpommitukset kesäkuussa 1941 tuhosivat useita puutalokortteleita Martin kaupunginosassa. Pahoin vaurioituneen Turun linnan korjaaminen kesti 20 vuotta.
Kaupungin väkiluku pieneni heti talvisodan alettua huomattavasti, sillä lasten ja vanhusten toivottiin lähtevän turvaan maaseudulle. Linja-autot, raitiovaunut ja junat olivat aina täynnä matkustajia, sillä julkista liikennettä supistettiin polttoainepulan takia.
Kaupungin katunäkymät ja tunnelmat muuttuivat. Kauppojen näyteikkunat, julkiset rakennukset ja patsaat suojattiin laudoituksilla ja hiekkasäkeillä. Pommien tuhoamat rakennukset muistuttivat jatkuvasti sodasta. Turha valaistus oli kiellettyä, joten kaduilla oli iltaisin pimeää.
Kauppojen tarjonta väheni vuosi vuodelta. Vanhat vaatteet paikattiin moneen kertaan ja käytettiin loppuun. Paperia, metallia, lasia ja monia muita hyödyllisiä materiaaleja kerättiin teollisuuden käyttöön. Talojen pihoille hankittiin kaneja, joiden ruokkiminen oli usein lasten tehtävä.
Monia keskeisiä elintarvikkeita säännösteltiin, joten turkulaiset turvautuivat kaupunkimaatalouteen. Takapihoilla ja kaupunkia ympäröivillä pelloilla kasvatettiin perunoita ja muita juureksia. Lähes kaikkien turkulaisten oli pulavuosina hyödynnettävä mustan pörssin kauppaa ja ostettava elintarvikkeita laittomasti. Pula-aikaa kesti aina 1950-luvulle saakka.
Sota aiheutti ankaran pulan myös asunnoista. Osa keskustan rakennuksista tuhoutui ja sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi nopeasti. Miehet palasivat rintamalta ja lapsia syntyi enemmän kuin koskaan. Sotakorvausten takia telakkateollisuus kukoisti ja Turkuun muutti tuhansia uusia työntekijöitä.
Perheet halusivat asunnoksi mieluiten oman talon, joten kaupungin ympärille nousi itse rakennettujen omakotitalojen vyöhyke. Keskustan rakentaminen oli pula-ajan oloissa lähes pysähdyksissä, joten asuminen oli erittäin ahdasta. Olojen normalisoituminen 1950-luvun puolivälin jälkeen johti valtavaan purkamis- ja rakentamisaaltoon. Vanha puutalokeskusta väistyi uusien mukavuuksilla varustettujen kerrostalojen tieltä.
Lue lisää:
Elämää sotavuosien Turussa 1939–1945. Toimittanut Pertti Grönholm et al. Turun historiallinen yhdistys 2014.
Elämää 1940-luvun Turussa. Kirjoittanut Rauno Lahtinen. Turkuseura, 2018.
