Mikko Siitonen, Jenni Korhonen

Menetetyt alueet

Jatkosodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle alueita, jotka kattoivat noin 12% maan pinta-alasta ja väestöstä. Noin 430 000 ihmistä menetti kotinsa ja joutui muuttamaan muualle Suomeen. Menetetyillä alueilla sijaitsi merkittävää luonnonvaroja ja teollisuutta, kuten Petsamon nikkelikaivos. Karjalan Kannas oli tärkeä maatalousalue. Alueluovutukset vaikeuttivat Suomen sotakorvausten maksamista ja talouden elpymistä. Evakot toivat mukanaan kulttuurivaikutteita, jotka sekoittuivat uusien asuinalueiden tapoihin.

Jatkosodan rauhanehdoissa määrättiin, että Suomen piti luovuttaa Neuvostoliitolle Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan alue sekä Petsamo. Alueluovutusten seurauksena kotinsa menetti 430 000 suomalaista ja heidän täytyi muuttaa muualle maahan. Alueluovutuksilla oli monenlaisia lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia Suomen talouteen, kulttuuriin ja väestöön. Evakot toivat mukanaan uusille asuinsijoilleen omat tapansa ja esimerkiksi ruokakulttuurinsa. Karjalaiset vaikutteet sekoittuivat muiden alueiden tapoihin. Monille jäi kaipuu Karjalaan.

Menetetyt alueet kattoivat kokonaisuudessaan noin 12 prosenttia Suomen pinta-alasta ja saman verran väestöstä. Samalla rajan taakse jäi merkittävä osa teollisuutta ja luonnonvaroja.

Yksistään menetetyssä Karjalassa oli 39 pitäjää, kaksi kauppalaa ja kolme kaupunkia. Kaupungeista suurin oli Viipuri, jossa asui ennen sotia 74 000 asukasta. Kaksi muuta, Käkisalmi ja Sortavala, olivat selvästi pienempiä, noin 5 000 asukkaan kaupunkeja. Viipuri oli vuonna 1939 Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja merkittävä kaupankäynnin keskus. Viipuri oli ehkäpä Suomen kansainvälisin kaupunki, jossa saattoi kuulla suomen ja ruotsin kielten lisäksi ainakin venäjää ja saksaa.

Torilla on kuhinaa. Torin vieressä hevosparkki. — Viipurin kauppatori ja Pyöreä torni. Kuva: Helios Oy, Wiipuri-museon kokoelma, Lappeenrannan museot.

Valtaosa kotinsa menettäneistä, noin 410 000 ihmistä, asui Karjalan alueella. Sallan alueelta evakoiksi joutui 3700 ihmistä ja Petsamon alueelta noin 8000. Uusien asuinsijojen löytäminen evakoille eli heidän asuttamisensa oli valtiolle suuri ponnistus.

Menetetyillä alueilla pääelinkeinoina olivat maa- ja metsätalous. Alueilla sijaitsi 450 teollisuuslaitosta, mikä tarkoitti noin kymmentä prosenttia Suomen koko teollisuudesta. Suomen selluloosateollisuudesta noin neljännes sijaitsi menetetyssä Karjalassa. Saimaan kanavan menetys vaikutti koko Saimaan alueen teollisuuteen, sillä se katkaisi vesiyhteyden Saimaalta Suomenlahdelle ja vaikeutti vientikauppaa.

Nuori nainen kukkapellolla Raja-Karjalassa ennen sotaa. Kuva: Valokuvaamo Pietinen, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Suomen peltoalasta 12 prosenttia jäi luovutetuille alueille. Karjalan kannas oli ollut Suomen tuottavinta viljanviljelyaluetta, jonka menetyksellä oli suuri merkitys Suomen ruokahuollolle. Se oli osasyy ruuan säännöstelyn jatkumiselle vielä pitkään.

Nykyisin Suomen Neuvostoliitolle luovuttamilla alueilla asuu noin 400 000 ihmistä, jotka ovat pääsääntöisesti venäjänkielisiä.

Lue lisää:

Valtionvarainministeriön historia 2, Kriisinselvittäjä. Sakari Heikkinen ja Seppo Tiihonen. Edita 2009.

Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Toimittanut Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola. Siirtolaisuusinstituutti 2018.

Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 stv_1940.pdf (doria.fi) Luettu 2.1.2024.

Slide

library_books

Aiheeseen liittyvät tehtävät

Hanki tietoa ja tulkitse

1. Ovatko seuraavat väittämät totta vai tarua:

a) Suomen pinta-alasta 12 prosenttia siirtyi Neuvostoliitolle alueluovutusten myötä.
b) Eniten kotinsa menettäneitä oli Petsamon alueelta.
c) Saimaan kanavan menetys ei vaikuttanut alueen teollisuuteen.
d) Karjalaiset evakot omaksuivat täysin uuden kotipaikkansa tavat ja kulttuurin.

Hanki tietoa ja tulkitse

2. Tee miellekartta tai muistiinpanot siitä, millaisia vaikutuksia alueluovutuksilla oli Suomen talouteen, kulttuuriin ja väestöön.

Kiinnostu ja innostu

3. Luo vähintään viiden sanan sanaristikko, jossa käytetään avainsanoja tekstistä, kuten ”evakko”, tai ”Viipuri”. Tee sanoille vihjeet ja anna lopuksi sanaristikko parillesi ratkaistavaksi.

Ymmärrä ja arvioi

4. Käy läpi tekstissä mainittuja alueita (Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan alue, Petsamo) ja niiden merkitystä Suomelle ennen luovutusta. Käytä tietolähteinä tekstiä sekä muita luotettavia historiallisia lähteitä. Pohdi, mitä vaikutuksia alueluovutuksilla oli sekä Suomen talouteen ja kulttuuriin, suomalaisten identiteettiin että sotilaallisesti tai psyykkisesti. Kirjoita essee, jossa analysoit alueluovutusten lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia Suomelle ja suomalaisille.

Käytä ja sovella

5. Tee esitys tai kirjoita raportti siitä, miten menetetyt alueet elävät suomalaisten muistissa, kulttuurissa ja populaarikulttuurissa nykyään. Voit hyödyntää esimerkkeinä kirjallisuutta, elokuvia tai haastatteluja.

Hakusanat: sotasukupolvi nainen, sotasukupolvi lapsi, sotasukupolvi mies