Sodan muisto

Mikko Siitonen, Jenni Korhonen

Sodan jäljet rakennetussa ympäristössä

Toisen maailmansodan vaikutukset rakennettuun ympäristöömme ovat yhä nähtävissä. Pommitukset tuhosivat monia arvokkaita rakennuksia, ja jälleenrakentamisen myötä monien kaupunkien ilme muuttui perusteellisesti. Sodasta muistuttavat myös erilaiset julkiset taideteokset, muistomerkit ja museot. Sodan jälkeiseen asuntopulaan yritettiin vastata rakentamalla edullisia rintamamiestaloja ja monissa kaupungeissa on yhä säilyneitä jälleenrakennuskauden tyyppitaloalueita. Katujen ja paikkojen nimistöstä voi löytää viittauksia sotavuosiimme. 

Toinen maailmansota päättyi vuonna 1945. Sodan jäljet kuitenkin näkyvät rakennetussa ympäristössämme monin tavoin yhä edelleen. Jokainen voi löytää asuinympäristöstään sekä sodan jälkiä että sen muistoja kaupunkirakenteessa, rakennuksissa, julkisissa taideteoksissa, muistomerkeissä ja museoissa sekä hautausmailta. Sotaan liittyvää nimistöä löytyy monilta paikkakunnilta. Sotainvalidien hoitamiseen ja kuntouttamiseen tarkoitettuja sairaaloita ja kuntoutuskoteja on eri puolilla Suomea.  

Pommitukset muuttivat rakennettua ympäristöä jo sodan aikana, varsinkin kaupungeissa. Sota hävitti paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia lopullisesti.

Rakennuksia tuhoutui joko kokonaan siten, että sodan jälkeen tilalle täytyi rakentaa uusia rakennuksia tai siten että korjaustöiden jälkeen rakennus sai aivan uudenlaisen muodon. Kuvassa Mikkelin Yhteiskoulu ennen sotaa, talvisodan pommitusten jälkeen ja korjausten jälkeen. Kuvat: Mikkelin kaupungin museot.

Kaupunkien jälleenrakentaminen oli mittava tehtävä. Moni kaupunkikuva muuttui perustavanlaatuisesti, kun jälleenrakentamisen myötä keskustat rakennettiin moderneiksi ympäristöiksi. Esimerkiksi Helsingin keskustaa uudistettiin merkittävästi.

Lapin sodassa saksalaiset tuhosivat järjestelmällisesti rakennuskantaa. Paikoin jopa 90 prosenttia kaikista rakennuksista tuhoutui. Tällöin koko taajama oli käytännössä rakennettava uudestaan. Kuva Rovaniemeltä. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Asuntopula oli sotien jälkeen valtava. Evakkojen lisäksi piti asuttaa rintamamiehiä sekä niitä, joiden koti oli tuhoutunut pommituksissa. Niinpä kehitettiin pientalotyyppi, rintamamiestalo, joka olisi materiaalipulan vallitessa mahdollista rakentaa pääosin puusta. 

Tyyppipientalon tuli olla kohtalaisen helposti rakennettavissa ilman erikoisvälineitä tai perinteistä kirvesmiestaitoa. Rintamamiestalojen lisäksi oli myös muita tyyppitalomalleja. Talo Varkauden Könönpellossa. Kuva: Pauli Jänis, Varkauden museot.

Monissa kaupungeissa on edelleen hyvin säilyneitä jälleenrakennuskauden tyyppitaloalueita. Tällaisia ovat esimerkiksi Asevelikylä Vaasassa, Könönpelto Varkaudessa tai Pansio Turussa. Oma lukunsa ovat Ruotsista lahjoituksena saadut 2000 pientaloa. Lahjatalot jaettiin syksyn 1940 aikana yhteensä 75 paikkakunnalle ympäri Suomea. Monissa kaupungeissa on tältä ajalta ”ruotsalaiskatuja” tai ”ruotsalaiskyliä”, kuten Kiiruna Rovaniemellä ja Västerås Lahdessa. Sodan muisto ilmenee myös katujen nimistössä: katuja on nimetty menetetyn Karjalan alueiden mukaan esimerkiksi Seinäjoella ja Joensuussa. 

Sodan muisto elää rakennetussa ympäristössä myös Salpalinjan bunkkereiden ja muiden rakenteiden sekä väestösuojien kautta. Esimerkiksi aivan Puumalan keskustassa tai Savonlinnan Tanhuvaarassa on sota-aikaisia rakenteita jäljellä ja yleisölle avoimena.  

Sodan muistaminen näkyy myös erilaisten infotaulujen, muistolaattojen, muistomerkkien ja sankarihautausmaiden kautta. Monilla paikkakunnilla on muistettu kaatuneita tai sotainvalideja, yksittäisiä tapahtumia, puolustusvoimien toimintoja tai joukko-osastoja.

Parikkalan Sikoharjulla on Laatokan puolustajien hautamuistomerkkinä tykki, Kortesjärven Porkholmassa on muistolaatta saksalaisen Junkers 52 –koneen putoamisesta ja Suomussalmella on kuvassa näkyvä vaikuttava Raatteentien taistelusta kertova monumentti. Kuva: Tiehallinnon kuvat, Mobilia.

Sotamuseo Suomenlinnassa, Lottamuseo Tuusulassa, Panssarimuseo Parolassa, Hattuvaaran Taistelijan talo, Salpalinjamuseo Miehikkälässä sekä lukuisat muut museot ympäri Suomea vaalivat sotavuosien ja sotakokemusten muistoa. 

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo Mikkelissä kertovat sodan kokeneiden tarinoita uuden teknologian avulla. Kuva: Jonne Vaahtera, Kixit.

Miten sota näkyy sinun elinympäristössäsi? 

Lue lisää: 

Rauhaton rauha Toimittanut Ville Kivimäki ja Kirsi-Maria Hytönen. Vastapaino 2015. 

Jälleenrakentamisen arkkitehtuuri – Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi) https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/jalleenrakennuskausi/jalleenrakentamisen-arkkitehtuuri/. Luettu 18.12.2023. 

Rintamamiestaloalueet – Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi) https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/jalleenrakennuskausi/rintamamiestaloalueet/ 

Luettu 18.12.2024. 

Mitä jäi mieleen?

Testaa, kuinka hyvin ymmärsit lukemaasi lyhyellä testillä.

1. Miten toisen maailmansodan jäljet näkyvät rakennetussa ympäristössä?

Mitä tarkoittaa ”rintamamiestalo” ja miksi se oli merkittävä sotien jälkeen?

Mikä oli rintamamiestalon kehittämisen ensisijainen syy?

Miten sodan muisto ilmenee suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa?

Ymmärrä ja arvioi
1. Valitse ympäristöstäsi paikkoja, joissa on nähtävissä sotien vaikutuksia ja ota valokuvia niistä. Näitä voivat olla esimerkiksi muistomerkki, vanha sota-aikainen rakennus tai vaikka rintamamiestalo. Kirjoita jokaisen kuvan yhteyteen lyhyt kuvaus siitä, miten kohde liittyy sotien historiaan. Järjestäkää luokassa valokuvanäyttely, jossa jaatte löydöksenne.

Ymmärrä ja arvioi
2. Tutki kotipaikkakuntaasi karttasovelluksella ja esimerkiksi paikkakuntasi matkailusivustoa. Voit myös lähteä tutkimusmatkalle asuinympäristöösi tai lähialueellesi. Etsi esimerkkejä sodan jäljistä rakennetussa ympäristössä. Niitä voivat olla sankarihautausmaat, muistomerkit ja muistolaatat, erityiset rakennukset, museot, katujen nimet, jälleenrakennuskauden aikaiset talot ja rakennukset tai sodan aikaiset rakenteet. Tee löydöistä visuaalisesti hieno esitys joko tietokoneella tai posteriksi. Hyödynnä esityksessäsi karttoja ja valokuvia. Voit myös itse käydä kuvaamassa kohteita.

Hanki tietoa ja tulkitse

Ymmärrä ja arvioi

Käytä ja sovella
5. Kuvittele, että olet arkkitehti tai kaupunkisuunnittelija, joka on saanut tehtäväkseen suunnitella uuden muistomerkin tai julkisen tilan, joka kunnioittaa sotien jälkeistä historiaa omalla alueellasi. Suunnittele tämä tila tai muistomerkki. Piirrä luonnos ja kirjoita suunnitteluperustelut, jotka selittävät, miten suunnitelmasi heijastaa sodan historiaa ja muistoa.