Sodan jälkeen
Mikko Siitonen, Jenni Korhonen
Milloin sota päättyy? Sodan välittömät ja välilliset seuraukset
Sodan välittömät seuraukset Suomelle olivat raskaat: alueiden menetyksiä, sotakorvauksia ja suuria inhimillisiä kärsimyksiä, kuten evakuoituja karjalaisia ja pohjoissuomalaisia, sotaleskiä ja -orpoja. Välilliset vaikutuksia olivat esimerkiksi jälleenrakentaminen ja pula-aika. Sodan traumaattiset kokemukset siirtyivät sukupolvelta toiselle, vaikuttaen veteraanien ja heidän perheidensä elämään pitkään. Sodan jälkeen Suomi järjesti Helsingin olympialaiset, jotka symboloivat paluuta normaaliin ja osaksi kansainvälistä yhteisöä.
Sota on poikkeustila, joka vaikuttaa kaikkiin sotaa käyvän maan asukkaisiin. Toisen maailmansodan suoria eli välittömiä seurauksia Suomelle olivat rauhanehdot, joiden perusteella Suomi menetti alueita, joutui kieltämään järjestöjä, tuomitsemaan sotasyyllisiä, rajoittamaan asevoimia sekä maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa ja yli 100 000 pohjoissuomalaista palasi evakosta perinpohjaisesti tuhottuun Lappiin.
Välittömiä seurauksia olivat myös 96 000 sodassa kuollutta ja 200 000 haavoittunutta. Sotaleskiä jäi 30 000 ja sotaorpoja 50 000. Lukuisat sotilaat kantoivat mukanaan eriasteisia traumaperäisiä stressihäiriöitä, jotka oireilivat esimerkiksi ahdistuneisuutena tai masennuksena. Monessa kodissa asui päivisin raatava ja iltaisin sulkeutunut, painajaisia näkevä tai alkoholilla henkisiä vaurioitaan hoitava veteraani. Sodan kokemukset vaikuttivat sotilaiden itsensä lisäksi myös heidän läheistensä elämään. Naiset yrittivät auttaa puolisoitaan sopeutumisessa. Isän sotakokemukset välittyivät hänen käytöksensä kautta lapsiin ja heidän lapsiinsa. Tällaista ilmiötä kutsutaan ylisukupolviseksi vaikutukseksi.
Heti sodan jälkeen monen tunnemaailmassa sekoittuivat pettymys, juurettomuus ja villi elämänhalu. Armeijan kotiuttaminen näkyi sekä avioerojen määrän kasvussa että rikollisuustilastoissa: juopumusrikokset ja väkivaltarikokset kolminkertaistuivat, omaisuusrikokset lähes nelinkertaistuivat ja kahnaukset poliisin kanssa kaksinkertaistuivat vuoden 1945 aikana. Osa kotiin palanneista sotilaista ei koskaan sopeutunut siviilielämään vaan saattoi jopa alkoholisoitua.
Sotaa seurasivat jälleenrakennuksen ja pula-ajan vuodet. Tuhot piti korjata ja asuntopula vaivasi maata vielä vuosia. Osittain pula asunnoista johtui kotinsa menettäneiden suuresta määrästä ja rakennusmateriaalien vähyydestä, osittain siitä, että rakentaminen oli sotavuosina pysähtynyt. Elämä koostui ankarasta työnteosta. Elintarvikkeet ja kulutushyödykkeet olivat vielä pitkään säännösteltyinä.
Vaikeuksista huolimatta ihmiset alkoivat rakentaa tulevaisuuttaan. Rintamamiestaloja nousi hartiavoimin, evakot raivasivat uudistiloja ja perheitä perustettiin. Sodan jälkeen solmittiin paljon avioliittoja ja lapsia syntyi vuosina 1945–1949 yli 100 000 vuosittain, enemmän kuin koskaan muulloin. Näiden suurten ikäluokkien syntyminen ohjasi valtiovaltaa kehittämään esimerkiksi rokotusohjelmia, neuvoloita, päivähoitoa ja kouluruokailua. Hyvinvointivaltion kehittämistä sotien jälkeen voidaankin pitää sotavuosien pitkän aikavälin välillisenä eli epäsuorana vaikutuksena.
Sodan välittömät seuraukset päättyivät vähitellen 1950-luvulla. Suomen kansainvälinen asema palautui Pariisin rauhansopimuksella 1947, jonka jälkeen Suomen sisäisiin asioihin puuttunut valvontakomissio poistui maasta. Sotakorvaukset saatiin maksettua vuonna 1952 ja säännöstely loppui vuonna 1954. Vuonna 1955 Suomi pääsi Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuokra-alueen. Kesällä 1952 Helsingissä järjestetyt olympialaiset olivat monelle suomalaiselle osoitus siitä, että sota seurauksineen oli viimein ohi.
Suomessa on säilynyt sotien jälkeen vahva maanpuolustustahto ja puolustuskykyyn on panostettu, vaikka monessa muussa Euroopan maassa näin ei ole tehty. Valtion talousarvioista eli budjetista, löytyy yhä sodan seurauksia: sotaveteraaneille suunnataan edelleen verorahoja. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 nosti talvisodan muistot monien mieleen ja näin Suomen liittymisellä puolustusliitto NATO:on on myös juurensa historiamme sotakokemuksissa 80 vuoden takaa.
Sota on vaikuttanut myös suomalaiseen kulttuuriin: lukemattomat kirjat, elokuvat, taide- ja musiikkiteokset pohjautuvat sotavuosien kokemuksiin. Historiantutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa sotaan löytyy jatkuvasti uusia näkökulmia. Itsenäisyyspäivänä emme juhli niinkään Suomen itsenäistymistä vuonna 1917, vaan pikemminkin sotavuosista selviytymistä. Sotasukupolven kunnioittaminen ja sodan jälkeisen toipumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen muistaminen ovat tärkeä osa itsenäisyysjuhlaamme.
Lue lisää
Rauhaton rauha. Suomalaiset ja sodan päättyminen 1944–1950. Toimittanut Ville Kivimäki ja Kirsi-Maria Hytönen. Vastapaino 2015.
Jatkosodan pikkujättiläinen. Toimittanut Jari Leskinen ja Antti Juutilainen. WSOY 2005.
Suomen historian pikkujättiläinen. Toimittanut Seppo Zetterberg ja Veikko Kallio. WSOY 1989.
Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945. Kirjoittanut Ville Kivimäki. WSOY 2013.
