YO-tehtäviä talvisodasta

Täältä löydät talvisotaan liittyviä ylioppilaskokeiden tehtäviä vuodesta 2017 eteenpäin.

Suomalainen yhteiskunta vuoden 1918 jälkeen 20 p. (Historia, syksy 2022)

Analysoi, mitkä tekijät uhkasivat suomalaisen yhteiskunnan vakautta kahtena vuosikymmenenä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ja mitkä seikat puolestaan edistivät olojen rauhanomaista kehitystä.

Suomi ja Ahvenanmaa 30 p. (Historia, syksy 2021)

Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti tunnustettiin lopullisesti vuonna 1921. Samana vuonna Ahvenanmaalle myönnettiin itsehallinto. Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta oli päätetty kansainvälisesti ensimmäistä kertaa jo vuonna 1856 Krimin sodan rauhanneuvottelujen yhteydessä.

Aineisto:

9.A Tekstikatkelma: Kuningas Kustaa V:n kiitospuhe Ahvenanmaan valtuuskunnalle (3.2.1918)

9.B Tekstikatkelma: Suomen valkoisen hallituksen sotilaallisen ylikomentajan C. G. Mannerheimin kirje Suomen Tukholman edustustolle (18.2.1918)

9.C Tekstikatkelma: Suomen diplomaattinen edustaja Bertil Gripenberg Tukholmassa Ruotsin ulkoministeri Hellnerille (23.2.1918)

9.D Tekstikatkelma: Suomen ulkoministeri Rudolf Holstin salainen kirje Ruotsin ulkoministeriölle (12.4.1938)

9.E Tekstikatkelma: Puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelu (26.5.2018)

9.1 Kuvaile Suomen ja Ruotsin suhteita vuosina 1918–1921 tekstikatkelmien 9.A, 9.B ja 9.C perusteella ja analysoi syitä päätöksiin, joilla hyväksyttiin Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti. (18 p.)

9.2 Erittele Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita Itämeren alueella tekstikatkelmien 9.D ja 9.E perusteella. (12 p.)

Saksan ulkopolitiikka 1930-luvulla 20 p. (Historia, syksy 2020)

Adolf Hitlerin johtaman Saksan politiikassa alkoi 1930-luvun puolivälissä uusi vaihe. Muutos huomattiin myös muualla maailmassa. Brittitaiteilija David Low’n pilapiirros (aineisto 2. A) on julkaistu laajalevikkisessä lontoolaisessa The Evening Standard -sanomalehdessä heinäkuussa 1936.

Aineisto

Kuva: David Low, pilapiirros

2.1. Tulkitse piirrosta (aineisto 2. A). 10 p.

2.2. Erittele, miten Saksa toimi ulkopolitiikassaan piirroksen (aineisto 2. A) julkaisuajasta lähtien toisen maailmansodan syttymiseen saakka. 10 p.

Populismi ja politiikka 30 p. (Yhteiskuntaoppi, syksy 2020)

Tekstikatkelmassa 9. A tarkastellaan populismia poliittista elämää muovaavana ilmiönä.

Aineisto

Tekstikatkelma: Emilia Palonen, Puhkeaako demokratian kupla?

9.1. Erittele, miten tekstikatkelmassa 9. A luonnehditut populismin piirteet ovat ilmenneet viime vuosina Suomessa ja kansainvälisessä politiikassa. 14 p.

9.2. Mitkä seikat puhuvat tekstikatkelmassa 9. A hahmoteltuja tulevaisuuden kehityssuuntia vastaan ja mitkä niiden puolesta? Pohdi asiaa suomalaisten ja ulkomaisten esimerkkien avulla. 16 p.

Demokratian muodot 30 p. (Yhteiskuntaoppi, kevät 2020)

Videokatkelmassa 7. A on poimintoja Unkarin pääministerin Victor Orbánin julkisista esiintymisistä.

Aineisto

Videokatkelma: Viktor Orbánin esiintymisiä

7.1. Tarkastele, minkälaista demokratiakäsitystä Victor Orbán videokatkelman 7. A perusteella edustaa ja miten hän sitä videokatkelmassa perustelee. 12 p.

7.2. Vertaile Victor Orbánin demokratiakäsitystä liberaaliin demokratiakäsitykseen ja pohdi, mitä riskejä Orbánin demokratiamalliin liittyy. 18 p.

Münchenin neuvottelut 1938 20 p. (Historia, syksy 2018)

Britannian pääministeri Neville Chamberlain palasi Lontooseen 30.9.1938 neuvotteluista Münchenistä. Hänen tuolloin pitämänsä puheen sanomaa on kuvattu sanoilla ”rauha meidän aikanamme” (aineisto 2.A). Vuoden päästä maailmassa kuitenkin jo käytiin toista maailmansotaa.

Aineisto:

2.A Videokatkelma: Neville Chamberlainin puhe

Mitkä tekijät selittävät Chamberlainin lausuntoa, ja miksi sota kaikesta huolimatta syttyi?