Valtio tarkkaili
Olli Kleemola
Valtio tarkkaili kansalaisiaan
Toisessa maailmansodassa sotaa käyvissä maissa tarkkaitiin kansalaisia heidän tietämättään. Myös Suomessa toimi sodan aikana salaisia tiedusteluorganisaatioita, jotka tarkkailivat kansalaisten mielialoja. Niiden ajateltiin antavan tietoa kansan henkisestä kestokyvystä, mitä puolestaan pidettiin tärkeänä tietona poliittisia päätöksiä tehtäessä.
Toisen maailmansodan aikana yhteiskuntien tärkein tehtävä oli varmistaa, että sodasta selviydytään parhaalla mahdollisella tavalla. Kansalaisten tuki sodankäynnille oli ensiarvoisen tärkeää. Niinpä esimerkiksi tiedonkulkua rajoitettiin ja asioita esitettiin omalta kannalta edullisessa valossa.
Lähes kaikki sotaa käyvät maat tarkkailivat kansalaisiaan tavalla tai toisella. Totalitaarisissa valtioissa valvonta oli tiukasti valtion otteessa. Saksassa valvontaa harjoitti valtion turvallisuusvirasto, jonka alaisuudessa toimi salainen poliisi Gestapo. Suomessa ja esimerkiksi Iso-Britanniassa kansalaisten valvontaa suorittivat puoliviralliset järjestöt. Suomessa toiminnan mahdollisti demokraattisesti säädetty lainsäädäntö.
Talvisodan alla Suomessa perustettiin Maan Turva -niminen organisaatio. Se loi koko maan kattavan noin 10 000 ihmisen tiedustelujärjestelmän, jonka tehtävänä oli raportoida kansalaisten tunnelmista ja keskusteluista viranomaisille ja valtionjohdolle. Jatkosodan aikana tehtävää hoiti Suomen Aseveljien Työjärjestöön (SAT) kuulunut Vapaus, Isänmaa Aseveljeys (VIA) -niminen järjestö, jonka asiamies- ja naisverkosto oli suurimmillaan samankokoinen kuin Maan Turvalla.
Tarkkailua tehneet asiamiehet olivat tavallisia ihmisiä erilaisista taustoista: mukana oli yhtä lailla työläisiä ja maanviljelijöitä kuin opettajia ja lääkäreitä. He seurasivat tuttavapiiriään ja työpaikkaansa ja raportoivat keräämiään tietoja ylemmille tasoille. Lopulta raportit päätyivät Valtion tiedotuslaitoksen tarkkailutoimistoon, josta ne jaettiin niitä tarvitseville viranomaisille.
Suurin osa tarkkailutiedoista koski arkisia asioita: kansanhuollon toimivuutta, elintarvikkeiden oikeudenmukaista jakelua, huhuja sotatilanteesta tai rauhan mahdollisuudesta sekä ulkomaiden radiopropagandaa.
Tarkkailuorganisaatioiden tietojen perusteella viranomaiset saattoivat kuulustella tai jopa pidättää epäilyttäviksi katsottuja henkilöitä. Suomessa päämajan valvontaosasto tai valtiollinen poliisi kuulustelivat löydettyjä vakoojia ja kiihottajia sekä suurimmaksi uhkaksi koettuja kommunisteja.
Lue lisää:
Anna Kortelainen & al (toim.): Mieliala. Helsinki 1939–1945. Tammi 2019.
Tutustu kahdelta eri välilehdeltä löytyviin alkuperäislähteisiin ja tee niihin liittyvät tehtävät. Voit halutessasi tulostaa vastauksesi.
Maan Turvalla oli listoillaan erilaisia tarkkailijoita, joita ohjeistettiin tarkkailutoimintaan kulloisenkin tehtävän edellyttämällä tavalla. Erikoistarkkailijoiden tehtävänä oli tarkastella esimerkiksi propagandan vaikutuksia ja heiltä edellytettiin kykyä luoda kokonaiskuva keräämistään tiedoista. Erikoistarkkailijoita piti myös olla kaikista yhteiskuntaluokista.
Maan Turvan mielialaraportti talvisodan alkamispäivältä kuvaa tuoreeltaan ensimmäisenä sotapäivänä vallinneita mielialoja. Helsingin pommitukset saivat epäuskon vaihtumaan järkytykseen.