Tornion taistelut
Pasi Kesseli, Pekka Visuri
Taistelut Torniossa lokakuussa 1944
Suomi aloitti sotatoimet saksalaisia vastaan lokakuun alussa 1944 välirauhansopimuksen velvoittamana. Suomalaisten uhkarohkea maihinnousu Torniossa yllätti saksalaiset, mutta he onnistuivat kohta kokoamaan joukkoja vastahyökkäyksiin. Taistelut Kemin ja Tornion alueilla kestivät useita päiviä. Lopulta Tornion taistelut päättyivät suomalaisten voittoon, mutta tappiot olivat molemmin puolin raskaat. Suomi joka tapauksessa pystyi näin osoittamaan Liittoutuneiden valvontakomissiolle, että todelliset sotatoimet saksalaisten karkottamiseksi Lapista olivat alkaneet.
Moskovan välirauhansopimus 19.9.1944 määräsi Suomen karkottamaan saksalaiset joukot alueeltaan. Liittoutuneiden valvontakomissio painosti Suomea aloittamaan sotatoimet saksalaisia vastaan viimeistään 1. lokakuuta. Marsalkka Mannerheim oli antanut hyökkäystehtävän kenraali Hjalmar Siilasvuolle, joka suunnitteli aluksi maihinnousun Kemiin. Lopulta maihinnousun paikaksi vaihdettiin Tornio, koska Kemissä oli saksalaisjoukkoja.

Everstiluutnantti Wolf Halstin johtama Jalkaväkirykmentti 11 lähti merelle Oulusta ja rantautui Tornion ulkosatamaan Röyttään 1. lokakuuta kello 7.45. Edellisenä yönä suomalaisjoukot olivat jo vallanneet Ajoksen sataman Kemissä. Maihinnousu yllätti saksalaiset eivätkä suomalaisjoukot kohdanneet aluksi vastarintaa. Tornioon hyökänneiden joukkojen tehtävänä oli edetä pohjoiseen ja itään sekä katkaista saksalaisten vetäytymisreitti, pelastaa Kemijoen sillat sekä estää saksalaisten apuvoimien pääsy Tornioon.
Suomalaisten maihinnousu yllätti Saksan joukot
Saksalaiset aliarvioivat aluksi tilanteen vakavuuden ja lähettivät vain pienen osaston Tornionjoen itärannalle. Suomalaiset pysäyttivät sen. Kun maihinnousun laajuus selvisi, saksalaiset alkoivat koota joukkoja eri puolilta Pohjois-Suomea vastahyökkäystä varten. Myös suomalaisjoukot vahvistuivat seuraavana päivänä.

SA-kuva.
Taistelut Torniossa alkoivat 3. lokakuuta ja jatkuivat kaupungin pohjoispuolella 8. lokakuuta saakka. Saksalaisjoukot pyrkivät valtaamaan Tornion asemanseudun saadakseen pohjoiseen johtavan tien avattua. Taisteluita käytiin kaupungin itäpuolella Kyläjoen – Raumojoen alueella ja pohjoisessa Alavojakkalan – Keropudaksen alueella.
Suomalaiset torjuivat saksalaisten hyökkäykset Tornion itäpuolella, mutta pohjoisessa suomalaisjoukot joutuivat perääntymään Alavojakkalasta 5. lokakuuta. Tilanne vakautettiin kuitenkin lisävoimien saavuttua, ja suomalaiset onnistuivat saartamaan saksalaisjoukot 6. lokakuuta.

Samana päivänä puna-armeijan suurhyökkäys Petsamossa pakotti Saksan sodanjohdon aloittamaan vetäytymisen Norjaan. Saksalaiset yrittivät murtautua Tornion motista, ja lopulta pääosa onnistuikin vetäytymään suomalaisten saartorenkaan läpi. Tornion taistelut päättyivät 8. lokakuuta saksalaisjoukkojen vetäydyttyä alueelta.
Suomalaisten tappiot Tornion taisteluissa olivat yli 1 200 sotilasta, joista kaatuneita ja kadonneita oli yhteensä 214, ja Kemissä tappiot olivat yhteensä yli 500 miestä. Saksalaisia kaatui pelkästään Alavojakkalan taisteluissa saksalaisten tilastojen mukaan 138 sotilasta. Vangiksi Tornion ja Kemin taisteluissa jäi yli 750 saksalaissotilasta, jotka luovutettiin välirauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliittoon.

Lue lisää:
Pekka Visuri – Pasi Kesseli – Carl-Fredrik Geust, Suomen sodat 1939–1945: selviytyminen maailmansodasta (Docendo, 2024), s. 458–461.
Pasi Kesseli, ”Tornion maihinnousu” teoksessa Mikko Karjalainen (toim.), Jatkosodan taistelut (Gummerus 2004), s. 208.
Mika Kulju, Tornion maihinnousu 1944. Lapin sodan avainoperaatio (Ajatus, 2009).

