Carl-Fredrik Geust 

Suomen eniten pommitetut paikkakunnat talvisodassa 

Talvisodassa Neuvostoliitto pyrki murtamaan Suomen puolustusta laajoilla pommituksilla. Kohteina olivat erityisesti rautatiet, satamat sekä teollisuus- ja hallintokeskukset, mutta iskuja tehtiin myös pieniin kyliin. Pommituksia sai osakseen 690 paikkakuntaa. Vaikka pommeja pudotettiin paljon, harva asutus ja talviolosuhteet rajasivat tuhoja. Silti siviilejä kuoli ja rakennuksia tuhoutui laajasti.  

Pommitukset tähtäsivät Suomen puolustuskyvyn murtamiseen

Neuvostoliiton ilmavoimat pyrki talvisodassa murtamaan Suomen puolustuskyvyn pommittamalla sotilaskohteita, hallintokeskuksia ja teollisuuslaitoksia, sekä tulittamalla konekivääreillä maamaaleja. Rautatieristeysten ja satamien pommituksilla pyrittiin estämään vahvistuksien toimitukset ja joukkojen siirrot. 

Talvisodan aikana pudotettiin noin 55 000 räjähde- ja yli 41 000 palopommia yhteensä 690 paikkakunnalle, ja tulitettiin konekiväärillä selustassakin 440 kertaa joko pommitusten yhteydessä, tai pelkkinä hävittäjäkoneiden konekiväärirynnäköinteinä.   

Hyökkäyksissä sai surmansa 956 henkeä, haavoittui vaikeasti 540 ja lievästi yli 1300 henkilöä. Kivitaloja tuhoutui 157 (joista 99 paloi) ja puutaloja tuhoutui noin 1800. Lisäksi 600 kivitaloa ja 4100 puutaloa vaurioitui.

Pommituksista johtuvat vahingot pysyivät kuitenkin pudotettuun pommimäärään verrattuna suhteellisen pieninä. Suomen alueen laajuus, harva asutus, syvä lumi sekä torjuntatoimenpiteet vaikuttivat tuhoja pienentävästi. 

Myös pieniä paikkakuntia pommitettiin

Punalentäjillä oli talvisodassa puutteellinen suunnistuskyky ja ilmeisiä vaikeuksia löytää käsketyt pommituskohteet. Neuvostoliitto pommitti myös lukuisia sellaisia paikkakuntia, joissa hyökkäyksen tarkoitus jäi arvaamisen varaan. On vaikea keksiä, miksi Lounais-Suomen pommituskohteita olivat esimerkiksi Järvelä, Ryttylä, Loppi, Somero, Korpilahti, Janakkala, Siuntio, Inkoo, Kustavi, Paimio, Suomusjärvi, Perniö, Sauvo, Koski, Piikkiö, Uskela, Kisko ja Nauvo, joiden teollisuuslaitoksina oli mylly tai meijeri, ja hallintokeskuksina taas kunnantalo tai koulu!   

Neuvostoliitto pommitti jopa Pohjois-Ruotsin paikkakuntia (Luulajan Kallax 14.1.1940 ja Pajala 14.2.1940, eikä käskettyjä Kemiä ja Rovaniemeä), mikä johti Ruotsin Ulkoministeriön protesteihin. 

Eniten pommitetut paikkakunnat taulukkona

Paikkakunta	Pommituskertoja	Pommikoneita	Räjähdepommeja	Kuolonuhreja
Hanko	72	260	1100	6
Viipuri	64	1400	4700	38
Turku	61	440	2550	52
Riihimäki	40	620	1700	20
Kouvola	39	850	1200	28
Elisenvaara	39	280	1000	35
Nurmes	37	150	600	22
Lappeenranta	36	550	1800	37
Jänisjärvi	36	220	900	49
Lahti	23	300	1500	23
Sortavala	23	200	1050	31
Rovaniemi	19	170	700	28
Tampere	12	260	1000	17
Iisalmi	11	80	450	41
Mikkeli	10	110	400	63
Helsinki	8	70	350	97
Hämeenlinna	8	50	200	13
Vaasa	6	85	600	22
Kuopio	5	80	400	38
Seinäjoki	1	27	150

Lähteet:  

Risto Pajari, Talvisota ilmassa (WSOY, 1971), sivut 247–248.  

C-F. Geust, Punailmavoimat talvisodassa (Koala, 2022), sivut 83–88 ja 283.