Lento-osasto Kuhlmey

Carl-Fredrik Geust

Lento-osasto Kuhlmey kesällä 1944 

Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Suomen avuksi tuli Saksan ilmavoimien Lento-osasto Kuhlmey, joka toimi erityisesti Immolan lentotukikohdasta käsin. Osasto lensi tuhansia taistelulentoja ja auttoi pysäyttämään hyökkäyksen. Sotilaallisen merkityksen lisäksi osasto vahvisti myös suomalaisten taistelutahtoa vaikealla hetkellä. 

Lento-osasto Kuhlmey oli Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen taisteluosasto, joka nimettiin komentajansa, everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan. Se tuli Baltiasta Suomen avuksi kesällä 1944, kun Karjalan kannaksella käytiin kovia torjuntataisteluita Neuvostoliiton suurhyökkäystä vastaan. 

Lento-osasto kutsuttiin Suomeen, kun Mannerheim pyysi Saksalta apua 12. kesäkuuta 1944. Lentokoneet lensivät Virosta Suomeen 16. kesäkuuta, ja niiden tukikohdaksi tuli Immolan lentokenttä Imatralla. Suomeen saapui 44 Stuka-syöksypommittajaa, 34 Focke-Wulf FW 190 -hävittäjää sekä kaksi tiedustelukonetta. Useimmat koneista olivat toimintavalmiita jo samana päivänä. 

Stuka-syöksypommittajalentue ottaa taustalla korkeutta ja maataistelukoneet valmistautuvat seuraamaan niitä. Immola 2.7.1944. SA-kuva.

Pian osastoa vahvistettiin vielä lisää, kun pohjoisesta siirrettiin lisää Focke-Wulf -hävittäjäpommittajia. Kaikkiaan osastolla oli noin 70 lentokuntoista taistelukonetta, vaikka määrä vaihteli taistelujen ja tappioiden vuoksi.  Taisteluissa tuhoutuneet tai vaurioituneet lentokoneet korvattiin nopeasti Saksasta saapuneilla täydennyksillä.   

Vaikka osasto taisteli Suomen rinnalla, se ei ollut Suomen ilmavoimien alainen, vaan toimi edelleen Saksan Lentolaivasto 1:n komentorakenteessa. Yhteistyö Suomen kanssa oli kuitenkin tarkkaan järjestetty ja toimi käytännössä yllättävän hyvin. 

Alkuperäinen kuvateksti: Usein lentäjät joutuvat nukkumaan kentällä koneensa vieressä, sillä hälytys voi tulla millä hetkellä hyvänsä. Kuvassa suomalainen lentäjä. Immola 2.7.1944. SA-kuva.

Lento-osaston merkitys

Osaston taistelut Suomessa kestivät noin kuukauden. Pääjoukot lensivät viimeiset tehtävänsä 17.–18. heinäkuuta ja siirtyivät sitten takaisin Baltiaan. Osa hävittäjäpommittajista jäi kuitenkin Suomeen vielä elokuun alkuun asti. 

Kaikki taistelut eivät kuitenkaan sujuneet ilman tappioita. Neuvostoliiton ilmavoimat tekivät 2 heinäkuuta tuhoisan yllätyshyökkäyksen Immolan lentotukikohtaan. Hyökkäyksessä tuhoutui ja vaurioitui useita saksalaisia ja suomalaisia lentokoneita. Lisäksi viisi sotilasta kuoli ja 23 haavoittui. 

Alkuperäinen kuvateksti: Hätämerkki on annettu, maataistelukoneen ohjaaja kiirehtii ohjaamoonsa mekaanikon avustamana. Venäläislaivue hyökkää parhaillaan yllättäen kentälle ja tämä saksalainen maataistelukone ei ehdi ilmaan, vaan tuhoutuu lentäjineen kentällä. Immola 2.7.1944, SA-kuva.

Lento-osasto Kuhlmey suoritti Suomessa noin 3 900 taistelulentoa ja pudotti noin 950 tonnia pommeja. Ilmataisteluissa se pudotti arviolta 130 viholliskonetta sekä tuhosi suuren määrän panssarivaunuja, siltoja ja huoltokuljetuksia. Sotalennoilla kuoli 23 osaston lentäjää ja 33 lentokonetta menetettiin.  Kuhlmey-yksikön saapuminen Karjalan kannakselle kaksinkertaisti lentojoukkojen torjuntavoiman. Suomen ilmavoimien lentäjät jatkoivat sotalentojaan saksalaisten rinnalla yhteistä vihollista vastaan. Vaikka suomalaiset pommituslentäjät kärsivät tappioita vihollisen ilmatorjunnasta, yhtäkään hävittäjien suojaamaa pommikonetta ei ammuttu alas. 

Saksalainen Stuka-syöksypommittaja on päässyt takaisin Immolan kentälle, vaikka vihollisen ilmatorjunta on saanut osuman koneen siipeen. SA-kuva.

Lento-osasto Kuhlmeyn sotilaallinen merkitys oli suuri. Sen ansiosta lentojoukkojen torjuntavoima Karjalan kannaksella lähes kaksinkertaistui, mikä auttoi haastamaan Neuvostoliiton vahvat ilmavoimat. Pudotettujen pommien määrä oli suunnilleen sama kuin Suomen omilla ilmavoimilla, ja syöksypommittajien osumatarkkuus teki iskuista erityisen tehokkaita. Osasto oli siis merkittävä apu kesän 1944 ratkaisevissa taisteluissa. Sotilaallisen vaikutuksensa lisäksi osasto vahvisti myös suomalaisten mielialaa ja lisäsi uskoa siihen, että suurhyökkäys voidaan pysäyttää. 

Lähteet  

Hannu Valtonen, Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944 (4. korjattu painos, Suomen Ilmavoimamuseo, 2021).  

Waldemar Erfurth, Sotapäiväkirja vuodelta 1944 (Docendo, 2014). 

Mitä jäi mieleen?

Testaa, kuinka hyvin ymmärsit lukemaasi lyhyellä testillä.

1. Miksi Lento-osasto Kuhlmey tuli Suomeen kesällä 1944?

2. Mikä oli Lento-osasto Kuhlmeyn tukikohta Suomessa?

3. Mikä oli Lento-osasto Kuhlmeyn suhde Suomen ilmavoimiin?

4. Mitä tapahtui Immolan lentotukikohdassa 2. heinäkuuta 1944?

5. Kuinka paljon Lento-osasto Kuhlmey suoritti Suomessa taistelulentoja?

6. Mikä teki Lento-osasto Kuhlmeyn avusta sotilaallisesti merkittävää?

Hanki tietoa ja tulkitse

  1. Mitä tiedät kesän 1944 suurhyökkäyksestä?  
  2. Pohdi, miksi Suomi tarvitsi apua Saksalta juuri tuolloin?  

Hanki tietoa ja tulkitse

  1. suurhyökkäys  
  2. torjuntataistelu  
  3. Luftwaffe  
  4. syöksypommittaja  
  5. tiedustelukone  
  6. lentotukikohta  
  7. Ilmatorjunta 

Hanki tietoa ja tulkitse

Kirjoita vastaukset: 

  1. Millaisia koneita osastoon kuului?  
  2. Mistä koneet tulivat Suomeen?  
  3. Missä niiden tukikohta sijaitsi?  
  4. Kuinka kauan osasto toimi Suomessa?  
  5. Kuinka monta taistelukonetta osastolla oli kaikkiaan lentokuntoisena?  
  6. Kuinka monta taistelulentoa osasto suoritti Suomessa?  
  7. Kuinka monta viholliskonetta se pudotti arviolta?  
  8. Kuinka monta lentäjää ja lentokonetta osasto menetti? 

Käytä ja sovella

Uutisessa tulee vastata kysymyksiin: 

  • Mitä tapahtui?  
  • Missä ja milloin?  
  • Ketkä olivat mukana?  
  • Miksi tapahtuma oli tärkeä?  
  • Mitä siitä seurasi? 
Keksi uutiselle mielenkiintoa herättävä otsikko. Voit myös piirtää tai etsiä SA-kuva.fi (linkki) -palvelusta uutiseen liittyvän kuvan.