arviotpunaarmeijasta_monivalinta

Mitä jäi mieleen?

Testaa, kuinka hyvin ymmärsit lukemaasi lyhyellä testillä.

1. Millä tavoin Suomen sotilasjohto hankki tietoa Neuvostoliiton sotilaallisesta toiminnasta?

Pääasiassa ulkomaisten sanomalehtien avulla.

Vain Suomen rajan tuntumassa tehdyillä havainnoilla.

Esimerkiksi tiedustelupartioilla, radiotiedustelulla ja ilmakuvauslennoilla.

Neuvostoliiton sotilasjohdon julkaisemien tietojen avulla.

2. Millaiseksi tilastotoimisto arvioi puna-armeijan sotakelpoisuuden syksyllä 1939?

Puna-armeijassa arvioitiin olevan puutteita muun muassa koulutuksessa, varustuksessa, huollossa ja upseeriston koulutustasossa.

Puna-armeijaa pidettiin Euroopan parhaiten koulutettuna armeijana.

Puna-armeijan vahvuutena pidettiin erityisesti sen korkeatasoista upseeristoa.

Puna-armeijan laadusta ei pystytty muodostamaan minkäänlaista arviota.

3. Mitä Suomen tiedustelu havaitsi Neuvostoliiton joukoista syksyn 1939 aikana?

Joukkojen määrä Suomen lähialueilla väheni nopeasti.

Joukkoja siirrettiin lähinnä pois Karjalan kannakselta.

Joukkojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Joukkojen määrä Suomen rajan tuntumassa kasvoi.

4. Mitä suomalaiset sotilasasiamiehet päättelivät marraskuun lopulla Leningradissa tehdyistä havainnoista?

Neuvostoliitto oli luopumassa sotilaallisista valmisteluista.

Sota saattoi alkaa noin viikon kuluessa.

Neuvostoliiton joukot olivat siirtymässä kauemmas Suomen rajalta.

Joukkojen liikkeet liittyivät tavallisiin sotaharjoituksiin.

5. Mikä selittää parhaiten maavoimatoimiston ja tilastotoimiston erilaisia arvioita sodan mahdollisuudesta?

Maavoimatoimisto sai käyttöönsä salaisia tietoja, joita tilastotoimisto ei saanut nähdä.

Tilastotoimisto arvioi vain Neuvostoliiton poliittista johtoa eikä sen asevoimia.

Maavoimatoimisto tarkasteli uhkaa Suomen puolustusmahdollisuuksien näkökulmasta, kun taas tilastotoimisto keskittyi enemmän puna-armeijan ominaisuuksiin ja kykyyn käydä sotaa.

Maavoimatoimiston arvio laadittiin vasta talvisodan alettua.

6. Mikä oli keskeinen ristiriita yleisesikunnan tiedusteluosaston 25. marraskuuta 1939 tekemässä arviossa?

Suomen rajalla arvioitiin olevan suuri määrä neuvostojoukkoja, mutta hyökkäystä pidettiin silti epätodennäköisenä.

Hyökkäystä pidettiin todennäköisenä, vaikka rajalla ei havaittu merkittäviä neuvostojoukkoja.

Sotilasasiamiehet pitivät sotaa epätodennäköisenä, vaikka tiedustelu piti sitä varmana.

Tiedustelu arvioi puna-armeijan joukkojen määrän todellista suuremmaksi ja siksi odotti hyökkäystä.

7. Mikä johtopäätös tekstin perusteella voidaan tehdä tiedustelutiedon käytöstä?

Suuri tiedon määrä johtaa yleensä oikeaan arvioon tilanteesta.

Vastustajan aikeet voidaan päätellä luotettavasti joukkojen määrästä.

Yksi tarkka tiedustelumenetelmä on parempi kuin useiden erilaisten lähteiden käyttäminen.

Tiedon keräämisen lisäksi ratkaisevaa on, miten eri tietoja yhdistetään ja niiden merkitystä tulkitaan.