Suursaaren valtausyritys
Pasi Kesseli
Saksalaiset yrittävät vallata suursaaren syyskuussa 1944
Syyskuussa 1944 Suomi oli irtautumassa sodasta Neuvostoliittoa vastaan, ja entisestä aseveljestä Saksasta tuli nopeasti uusi vastustaja. Saksa yritti vallata strategisesti tärkeän Suursaaren Suomenlahdella, mutta suomalaiset torjuivat maihinnousun kovissa taisteluissa. Taisteluun osallistui myös Neuvostoliiton ilmavoimia, jotka hyökkäsivät saksalaisia joukkoja ja aluksia vastaan.
Suursaari sijaitsee keskellä Suomenlahtea Suomen ja Viron välissä. Suomi oli joutunut luovuttamaan saaren Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen vuonna 1940, mutta suomalaiset joukot valtasivat sen takaisin keväällä 1942. Saaren sijainti oli sotilaallisesti tärkeä, sillä sen avulla voitiin valvoa Suomenlahden miinoitteita ja meriliikennettä sekä vaikeuttaa Neuvostoliiton Itämeren laivaston pääsyä Suomenlahdelta Itämerelle.
Saksan suunnitelmat
Saksa alkoi suunnitella Suursaaren valtausta jo keväällä 1944, kun Suomi tunnusteli rauhaa Neuvostoliiton kanssa. Operaation nimeksi tuli Tanne Ost. Saksalaiset valmistelivat myös Ahvenanmaan valtausta. Suunnitelmat pidettiin suomalaisilta salassa.
Kun Suomen rintama murtui kesäkuussa Karjalan kannaksella, Saksassa pohdittiin, olisiko nyt ollut aika miehittää Ahvenanmaa ja Suursaari. Suunnitelma jäi kuitenkin vielä toteuttamatta, ja Suomi jatkoi sotaa Saksan rinnalla.
Syyskuun 2. päivänä 1944 Saksa sai tiedon Suomen päätöksestä irtautua sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Tämä päätti Suomen ja Saksan merivoimien yhteistoiminnan. Hitler määräsi varautumaan Suursaaren valtaukseen, ja 11. syyskuuta hän antoi käskyn maihinnoususta.
Saksan alukset havaittiin 14. syyskuuta
Syyskuun 14. päivänä suomalaiset havaitsivat saksalaisten aluksia ja miinanlaskua Suursaaren läheisyydessä. Saksalaiset selittivät toiminnan olevan suunnattu Neuvostoliiton laivastoa vastaan, mutta Suursaaren puolustuksesta vastannut everstiluutnantti Martti Miettinen varautui kuitenkin hyökkäykseen ja määräsi taisteluhälytyksen. Illan aikana valmiutta jälleen laskettiin.
Samaan aikaan saksalainen maihinnousuosasto lähestyi Suursaarta. Maihinnousuun oli varattu noin 40 alusta ja 2700 miestä. Suomalaisia joukkoja oli saarella noin 1700. Puolenyön aikaan syyskuun 14. ja 15. päivien välisenä yönä osasto saapui Suurkylän satamaan. Saksalaisilla oli käsitys, että suomalaiset eivät ryhtyisi taisteluun ja vaativat suomalaisia antautumaan. Vaatimus hylättiin, jonka jälkeen saksalaiset alkoivat laskea miehiä aluksista maihin, ja suomalaiset avasivat tulen. Saksalaiset tukivat hyökkäystä laivatykistöllä, joka keskitti tulensa suomalaisten pattereita ja raskaita aseita vastaan. Suomalaiset vastasivat tulitukseen.
Aamuyöllä suomalaiset moottoritorpedoveneet hyökkäsivät Suursaaren vesillä olevien saksalaisten alusten kimppuun saaden aikaan useita osumia. Myöhemmin saksalaisalukset vetäytyivät länteen, jolloin maissa olevat joukot jäivät ilman tulitukea. Aamuun mennessä saksalaiset olivat kuitenkin saaneet jalansijan saaren pohjoisosassa mutta suomalaisjoukot onnistuivat pysäyttämään heidän etenemisensä kohti saaren eteläosia.
Vastaisku
Suomalaiset käynnistivät vastaiskun 15. päivänä aamulla ja valtasivat saksalaisten asemia vähitellen takaisin. Alkuiltapäivästä suomalaiset saavuttivat saaren itärannan, ja illalla saksalaiset antautuivat. Päivän aikana myös Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat sekä saksalaisten asemia että aluksia.
Päivän taistelujen jälkeen Suursaaren rannoilla oli vaurioituneita ja hylättyjä maihinnousulauttoja sekä parikymmentä syöksyvenettä. Saksalaisten tappiot olivat 153 kaatunutta ja yli 1 200 sotavankia. Suomalaisia kaatui 36 miestä, kahdeksan katosi ja 67 haavoittui.
Suursaaren taistelulla oli myös poliittista merkitystä. Se osoitti Neuvostoliitolle, että Suomi oli valmis käyttämään asevoimaa entistä aseveljeään Saksaa vastaan. Suursaaren taistelussa suomalaiset ja saksalaiset olivat nyt avoimesti vastakkain.
Viimeiset suomalaisjoukot poistuivat Suursaaresta 28. syyskuuta, jolloin suomalaiset luovuttivat välirauhansopimuksen mukaisesti saaren Neuvostoliitolle
Lähteet:
Maanpuolustuskorkeakoulu, Jatkosodan historia 6. Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot, WSOY 1994.
Ohto Manninen, ”Operaatio Tanne Ahvenanmaan uhkana”, Sotilasaikakauslehti 11/1994.
Meriupseeriyhdistys, Suomen laivasto 1918–1968 2, Otava 2008.
Ari Raunio, Suomi 85. Itsenäisyyden puolustajat. Sodan kartat, Weilin + Göös 2003.
Earl Ziemke, Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940–1945, WSOY 1963.
