Mikko Siitonen ja Jenni Korhonen

Suomen tukijat

Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Vaikka Suomi ei saanut virallista sotilaallista tukea, maahan tuli vapaaehtoisia sotilaita, lääkäreitä, mekaanikkoja, ambulansseja sekä materiaaliapua noin 30 maasta, erityisesti Ruotsista, Yhdysvalloista ja Tanskasta. Lisäksi Suomi sai elintarvikeapua useista maista. Vapaaehtoisia sotilaita tuli lähes 12 000, mutta taisteluihin ehti lähinnä pohjoismaalaisia. Iso-Britannia ja Ranska tarjosivat sotilaallista apua, mutta suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. 

Talvisodan syttyessä loppusyksystä 1939 maailmansodassa elettiin niin kutsuttua valesodan aikaa. Saksa ja Neuvostoliitto olivat valloittaneet Puolan, minkä seurauksena Iso-Britannia ja Ranska olivat julistaneet Saksalle sodan. Todellisia taisteluita saatiin kuitenkin odottaa seuraavaan kevääseen, sillä seuranneiden kuukausien aikana sekä Saksa että läntiset suurvallat keskittyivät joukkojensa vahvistamiseen hyökkäämisen sijaan.  

Niinpä Neuvostoliiton aloittaessa 30.11.1939 hyökkäyksensä Suomeen, maailman katse kääntyi tähän taisteluun ja Suomen elonjäämiskamppailu sai osakseen laajaa huomioita, sympatiaa sekä halua auttaa ja tukea Suomea. Joidenkin maiden kohdalla auttamishalu selittyi kommunisminvastaisuudella. 

Suomi ei saanut virallista sotilaallista tukea, mutta vapaaehtoisia ja materiaaliapua tuli noin 30 maasta. Ulkomailta ostettiin aseita ja sotatarvikkeita. Aseita saatiin myös lahjoituksena. Tärkeä apu olivat ambulanssit, lääkärit ja mekaanikot, joita saapui muun muassa Sveitsistä, Yhdysvalloista ja Tanskasta. 

Erilaista elintarvikeapua Suomi sai lukuisista maista. Esimerkiksi Argentiina ja Romania lahjoittivat viljaa, Brasilia kahvia, Uruguay säilykkeitä, Espanja ja Kreikka viinejä. Osa avusta ei kuitenkaan ehtinyt Suomeen talvisodan aikana.  

Vapaaehtoisia sotilaita saapui lähes 12 000. Monista maista, kuten Liettuasta, Jugoslaviasta, Portugalista tai Luxemburgista tuli yksittäisiä miehiä. Heidän kouluttamistaan varten perustettiin Lapualle kansainvälinen Osasto Sisu. Taisteluihin Osasto Sisun miehet eivät ehtineet. Rintamalle päätyivät vain ruotsalaiset, norjalaiset ja suomensukuiset vapaaehtoiset eli noin 10 000 miestä.  

Ruotsin ja Norjan tuki oli merkittävintä. Talvisotaan osallistui noin 8 600 ruotsalaista. Joukossa oli mukana 16 koneen lentolaivue sekä kaksi kenttäsairaalaa henkilöstöineen. Norjasta saapui noin 700 vapaaehtoista sotilasta sekä kenttäsairaala. Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan turvaan tuhansia sotalapsia, naisia ja vanhuksia. 

Läntiset suurvallat Iso-Britannia ja Ranska toimittivat Suomeen talvisodan aikana sotatarvikkeita, kuten tykkejä ja lentokoneita. Aseistus oli kirjavaa ja osin valmiiksi vanhentunutta eikä kaikki ehtinyt perille ennen kuin sota oli jo ohi. 

Iso-Britannia ja Ranska lupasivat myös lähettää joukkoja Suomen avuksi. Suurvaltojen taka-ajatuksena oli ottaa haltuunsa Pohjois-Norjan satamat ja estää Ruotsin malmivarantojen päätyminen Saksan käyttöön. Sekä Norja että Ruotsi kieltäytyivät sallimasta näiden joukkojen pääsyä alueilleen ja niiden läpikulkua Suomen suuntaan. Saksa uhkaili Ruotsia ja Norjaa vastatoimilla, jos kauttakulku sallittaisiin ja Neuvostoliittokin pyrki estämään suurvaltojen puuttumisen sotaan. 

Suomessakaan ei lopulta uskottu, että apuun kannattaisi luottaa. Niinpä Suomen hallitus ei tehnyt virallista avunpyyntöä länsivalloille vaan aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. Oli tärkeää saada rauha aikaiseksi ennen kuin Suomen puolustus romahtaisi. 

Lue lisää: 

Suomen sodat 1939–1945. Selviytyminen maailmansodasta. Kirjoittanut Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust. Docendo 2024. 

Tähtilippu talvisodassa. Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematon tarina. Kirjoittanut Kari Kallonen. Revontuli, Tampere 2016. 

Italia ja Suomen talvisota. Il Duce Mussolini maailman urheimman kansan apuna. Kirjoittanut Pirkko Kanervo. Teos, Helsinki 2007. 

Virolaiset vieraan vallan väessä 1939–45. Jukka I. Mattila. Reuna Oy, Kouvola 2018.