Lapin sota
Lapin sota
Mikä oli Lapin sota?
Lapin sota käytiin jatkosodan jälkeen Suomen ja sen entisen liittolaisen Saksan välillä syksystä 1944 kevääseen 1945. Sodan syynä oli Neuvostoliiton vaatimus, jonka mukaan Suomen tuli karkottaa alueeltaan Saksan armeijan joukot. Vaatimus oli kova: Suomessa oli 200 000 saksalaissotilasta ja aikaa annettiin vain vähän. Lapin väestö evakuoitiin Ruotsiin ja muualle Suomeen.
Saksalaisten vetäytyminen tapahtui aluksi yhteisymmärryksessä, mutta pian alkoivat oikeat taistelut. Saksan armeija tuhosi suuren osan Lapin rakennuksista ja liikenneyhteyksistä. Lappi koki sellaisen tuhon, jota muualla Suomessa ei juurikaan kohdattu. Sodan päätyttyä Lapin jälleenrakennus ja miinanraivaus jatkuivat vuosia. Lapin sodassa kaatui ja katosi 1300 suomalaissotilasta.
Tapahtumat aikajanalla
Suomen ja Neuvostoliiton välinen aselepo oli sovittu alkavaksi 4.9. klo 8. Neuvostojoukot jatkoivat kuitenkin ampumista suomalaisasemiin vielä vuorokauden ajan, ennen kuin aseet lopulta vaikenivat. Jatkosota päättyi. Kuvassa Suomalaissotilaat palaavat Neuvostoliiton edustajien kanssa käydyistä neuvotteluista.
Ennen Lapin sodan alkua evakuoitiin lähes 80 % Lapin väestöstä. Aluksi saksalaiset jopa auttoivat evakuoinnissa. Ihmiset pelkäsivät Neuvostoliiton hyökkäystä, sillä partisaanit olivat jo surmanneet siviilejä Itä-Lapissa. Ruotsiin siirrettiin 56 400 ja muualle Suomeen 47 500 ihmistä. Kuvassa lapsia ruokitaan Ruotsissa.
Saksa yritti vallata Suomenlahdella sijaitsevan Suursaaren rajoittaakseen Neuvostoliiton meriliikennettä. Suomen merivoimat torjuivat hyökkäyksen Neuvostoliiton ilmatuella. Voitto oli Suomelle poliittisesti tärkeä. Operaatio tunnettiin nimellä Tanne Ost.
Stella Polaris oli salainen operaatio, jossa Suomen tiedusteluaineistoa, välineitä ja henkilökuntaa siirrettiin jatkosodan jälkeen Ruotsiin Neuvostoliiton mahdollisen miehityksen varalta. Operaatio lopetettiin jo lokakuussa, mutta osa aineistosta katosi ja päätyi muun muassa Yhdysvalloille ja Iso-Britannialle. Kuvassa käskyn operaation aloittamisesta antanut eversti Aladar Paasonen.
Suomi solmi välirauhan Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944. Suomi menetti Neuvostoliitolle Suomenlahden saaret, Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan ja Petsamon. Lisäksi Porkkala piti antaa vuokralle sotilastukikohdaksi. Saksalaiset piti karkottaa Suomesta, mikä johti Lapin sotaan. Kuvassa suomalaisjoukkoja vetäytymässä Itä-Karjalasta.
Suomi ja Saksa solmivat vetäytymissopimuksen, jonka mukaan yhteenottoja vältetään. Saksalaiset tuhosivat liikenneyhteyksiä hidastaakseen etenemistä. Suomi perusteli Neuvostoliitolle joukkojen hidasta etenemistä tuhotuilla teillä, mutta valvontakomissio vaati tiukempia toimia. Tätä operaatiota kutsuttiin syysmanöövereiksi.
Vuosina 1944–1947 Suomessa toimi valvontakomissio, joka valvoi Moskovan välirauhansopimuksen toteutumista ja vaikutti maan sisäisiin asioihin. Komissiossa oli 160 jäsentä, joista suurin osa oli neuvostoliittolaisia, mutta mukana oli myös brittejä. Kuvassa valvontakomissio on juuri saapunut Helsinkiin Malmin lentoasemalle.
Saksa vetäytyi Virosta 15.9.1944. Otto Tiefin hallitus pyrki palauttamaan Viron itsenäisyyden, mutta Neuvostoliitto valloitti Tallinnan ja vangitsi Tiefin. Osa hallituksesta ehti paeta Ruotsiin, jossa muodostettiin pakolaishallitus. Viro liitettiin Neuvostoliittoon ja se itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. Tallinnan suurpommituksissa maaliskuussa 1944 kuoli yli 1 400 ihmistä.
Ensimmäinen taistelu Lapin sodassa käytiin Pudasjärvellä 28.9.1944. Ensimmäiset laukaukset ammuttiin suomalaisten toimesta. Kaksi saksalaista kaatui, neljä haavoittui ja kaksi otettiin vangiksi. Kääntyminen entistä aseveljeä vastaan vaati sotilailta asenteiden muuttamista. Kuvassa saksalaisten tienposkeen jättämä kyltti Muoniossa, jossa he kiittävät ivallisesti olemattomasta aseveljeydestä.
Neuvostoliiton painostuksesta Suomi aloitti hyökkäyksen Saksaa vastaan valtaamalla Tornion. Siellä käytiin Lapin sodan suurimmat taistelut. Saksalaiset vetäytyivät 8. lokakuuta ja aloittivat järjestelmällisen Lapin tuhoamisen. Suomalaisten suuttumus kasvoi tuhotöiden myötä, ja liittolaisuus oli lopullisesti ohi.
Taistelujen alkaessa Kemissä oli saksalaisia joukkoja vajaan divisioonan verran. Suomalaisten tavoitteena oli saada Kemijoen ylittävät sillat ja lentokenttä ehjinä haltuunsa, mutta saksalaiset ehtivät tuhota ne. Valtaus kesti noin viikon ja kaupunki koki sen aikana pahoja tuhoja.
Perääntyvät saksalaiset hävittivät Lappia poltetun maan taktiikalla. Kostona suomalaisille vihollisuuksien aloittamisesta saksalaisjoukot polttivat Rovaniemen kauppalan. Yli 90 prosenttia rakennuksista tuhottiin, mukaan lukien kirkko. Kuvassa suomalaissotilaat kävelevät Koskikatua pitkin 16.10.1944.
Yhdysvaltojen joukot valtasivat läntisessä Saksassa sijaitsevan Aachenin kaupungin lähes kolmen viikon taisteluiden jälkeen. Se oli ensimmäinen suurempi saksalainen kaupunki, jonka liittoutuneet saivat haltuunsa. Taisteluissa kuoli tai haavoittui yhteensä yli 12 000 sotilasta.
Jatkosodan rauhanehtoihin kuului armeijan saattaminen rauhanajan kokoonpanoon. Tämä tarkoitti sotapalvelukseen kutsuttujen kotiuttamista, jolloin joukkoihin jäivät vain varusmiespalvelustaan suorittavat nuorimmat ikäluokat. Siksi Lapin sodan loppuvaiheita on nimitetty esimerkiksi Nuorukaisten sodaksi tai Lasten ristiretkeksi.
Suojeluskuntajärjestö oli vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Rauhanehtojen mukaisesti Suomen piti lakkauttaa kaikki fasistiset järjestöt. Vaikka Suojeluskuntajärjestö oli luonteeltaan epäpoliittinen, se oli kuitenkin sotilaallinen järjestö, joten valvontakomissio vaati sen lakkauttamista. Kuvassa suojeluskuntien komentaja kenraaliluutnantti Lauri Malmberg.
Lotta Svärd lakkautettiin rauhanehtojen mukaisesti, koska se oli yhteydessä suojeluskuntiin ja puolustusvoimiin. Ennen lakkautusta järjestö siirsi omaisuutensa Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joka jatkoi huoltotyötä. Lotta Svärd toimi vuosina 1920–1944 vapauttaen sodan aikana 25 000 miestä sotatehtäviin. Lotat toimivat lukuisissa eri tehtävissä. Kuvassa ilmavalvontalottia.
Lapin sodassa saksalaiset vetäytyivät Sturmbock-puolustuslinjalle Käsivarren Lappiin, ja sota muuttui asemasodaksi. Taistelut ja saksalaisten hävitystoimet tuhosivat Lapissa lähes 15 000 rakennusta. Suurimmat tuhot tapahtuivat Rovaniemellä, Savukoskella, Enontekiöllä ja Inarissa, joissa 90 % rakennuksista tuhoutui.
Saksan suurhyökkäys Ardenneilla Belgiassa epäonnistui alkumenestyksestä huolimatta. Saksa ei pystynyt katkaisemaan liittoutuneiden joukkojen yhteyksiä ja joutui perääntymään Rein-joen yli. Tämän jälkeen Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian joukot etenivät syvemmälle Saksaan, mikä vauhditti Saksan lopullista tappiota. Kuvassa saksalainen rykmentti saarrettuna Luxemburgin metsässä.
Saksalaiset vetäytyivät kohti Norjaa. Joukkoja jäi vielä Kilpisjärven alueelle. Rintama pysyi tässä huhtikuuhun saakka. Sturmbock-linja oli saksalaisten Käsivarren Lapin poikki vuosina 1942–1944 rakentama puolustusasema.
Puolan vastarinta-armeija aloitti kansannousun Varsovassa saksalaismiehitystä vastaan. Puolalaisarmeija pyrki ottamaan Varsovan haltuunsa ennen neuvostoarmeijan saapumista ja onnistuikin aluksi hyvin. Lähestyvät neuvostojoukot eivät kuitenkaan auttaneet puolalaisia, jolloin saksalaiset kukistivat kapinan ja 15 000 puolalaista vietiin keskitysleireille. Neuvostoliitto valtasi Varsovan 17.1.1945 ja asetti maahan kommunistihallituksen. Kuvassa on puolalaisia vastarintasotilaita.
Auschwitzissa murhattiin yli miljoona ihmistä, pääosin juutalaisia. Saksalaiset evakuoivat leirin tammikuussa 1945, jolloin 58 000 vankia pakotettiin kuolemanmarssille kohti länttä. Kun neuvostojoukot valtasivat leirin, siellä oli enää 7650 vankia. Leirin johtaja Rudolf Höss tuomittiin sodan jälkeen. Nykyisin Auschwitz toimii museona ja se on Unescon maailmanperintökohde. Kuvassa vangeilta kerättyjä kenkiä.
Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 Stalin, Churchill ja Roosevelt sopivat Saksan sodanjälkeisestä kohtelusta, miehityksestä, demokratisoinnista ja YK:n perustamisesta. Suomen asemaa ei juuri käsitelty, koska se oli ratkaistu jo Teheranissa 1943 ja vahvistettu Moskovan välirauhassa.
Iso-Britannia ja Yhdysvallat pommittivat Dresdeniä kolmen päivän ajan yli 1000 pommikoneella. Pommitukset aiheuttivat yli 1500 celsiusasteen tulimyrskyn ja Dresden tuhoutui lähes täysin. Pommituksissa kuoli 20 000–40 000 ihmistä.
Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit maaliskuussa 1945 kun Euroopassa käytiin vielä sotaa. Sotavuosina ei ollut vaaleja, joten sama eduskunta oli istunut jo yli viisi vuotta. Vaaleissa äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen, ja pitkään kiellettyinä olleet kommunistit saivat taas asettaa ehdokkaita.
Neuvostojoukot etenivät Saksan pääkaupunki Berliiniin. Saksan armeija oli lyöty. Monet kaupungin puolustajista olivat lapsisotilaita Hitler-Jugendista tai huonosti aseistettuja kodinturvajoukkoja. Kuvassa Berliinin kodinturvajoukkoihin kuuluvia miehiä vartiossa tiesulun rakennustyömaalla.
Viimeiset saksalaiset poistuivat Suomesta Norjaan Kilpisjärvellä 27. huhtikuuta. Vuodesta 1987 alkaen huhtikuun 27. päivää on vietetty Suomessa kansallisena veteraanipäivänä. Kuvassa suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille 27.4.1945. Päivää pidetään viimeisenä päivänä, jolloin Suomi oli sodassa.
Adolf Hitler teki itsemurhan 30.4.1945, kun Saksa oli jo hävinnyt sodan. Monet natsijohtajat vangittiin tai he tekivät itsemurhan. Saksa antautui liittoutuneille 8.5.1945. Kuvassa tuhoutunut propagandaministeriön rakennus Berliinissä sodan jälkeen.
