Siirry sisältöön
Sodan muisti

Sodan muisti

Suomi toisessa maailmansodassa

  • Etusivu
  • AikakaudetLaajenna
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Lapin sota
    • Rauha
  • TeematLaajenna
    • Taustat ja tapahtumat
    • Sodan kokemukset
    • Talous ja yhteiskunta
    • Kulttuuri ja muistaminen
  • Oppimiskokonaisuudet
  • OhjeetLaajenna
    • Oppilaalle
    • Opettajalle
    • Muut käyttäjät
    • Tekijänoikeudet
    • Aineistotehtäväpankki
Sodan muisti
Sodan muisti
Suomi toisessa maailmansodassa

Suomalainen propaganda

Olli Kleemola, Jenni Korhonen, Mikko Siitonen

Suomalainen propaganda jatkosodassa 

Jatkosodan aikana propaganda oli tärkeä osa sodankäyntiä. Sen avulla pyrittiin vahvistamaan suomalaisten yhteishenkeä ja taistelutahtoa, heikentämään vihollista sekä perustelemaan omia sotatoimia. Propagandaa levitettiin muun muassa radiossa, elokuvissa, julisteissa ja lentolehtisissä. Sodan aikaisia viestejä kannattaa tarkastella kriittisesti: kuka ne teki, kenelle ne oli tarkoitettu ja mitä niillä haluttiin saada aikaan? 

Propaganda on viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin, asenteisiin tai tekoihin. Se ei yleensä kerro asioita tasapuolisesti. Sen tekijä valikoi, mitä näytetään ja mitä jätetään pois. Toisen maailmansodan aikana kaikki sodan osapuolet käyttivät propagandaa, Suomi muiden mukana. 

Kuvassa on suomalainen lentolehtinen, joka oli tarkoitettu neuvostosotilaille. Sen avulla vihollissotilaita yritettiin taivuttaa antautumaan: ”Pian tulee sinunkin vuorosi! Valitse itse: Kuolema ja tuho, tai elämä ja kotisi.” Kuva: Kansallisarkisto, Päämaja, Prop. 4, 31324.

Suomi ja Neuvostoliitto suuntasivat propagandaa toistensa sotilaille. Lentolehtisiä pudotettiin vihollisen puolelle lentokoneista tai levitettiin muilla tavoin. Niissä vastustajalle luvattiin usein mahdollisuus säilyttää henkensä, jos hän antautuisi. 

Propagandaa suunnattiin myös kotirintamalle

Propagandaa suunnattiin myös omalle kansalle. Kotirintamalla sitä nähtiin esimerkiksi julisteissa, lehti-ilmoituksissa, elokuvissa ja jopa tulitikkuetiketeissä. Sen tarkoituksena oli ylläpitää yhteishenkeä ja saada ihmiset kestämään sodan aiheuttamaa pulaa, säännöstelyä ja epävarmuutta.

Mustan pörssin kauppaa vastustettiin propagandassa, koska sen katsottiin rikkovan yhteishenkeä ja hyödyttävän vain harvoja. Kuva: Sodan lehdet

Radio oli tärkeä propagandan väline. Neuvostoliitto lähetti Suomeen suomenkielisiä ohjelmia, joissa pyrittiin horjuttamaan suomalaisten mielialoja. Tunnetuin neuvostoradion ääni oli Moskovan Tiltuna tunnettu Aino Lyydia Kallio. Häntä vastaan kävi radiossa sanasotaa toimittaja Yrjö Kilpeläinen, joka tunnettiin nimimerkillä Jahvetti.  

Jahvetti eli toimittaja Yrjö Kilpeläinen vastasi radiossa Neuvostoliiton Suomeen suuntaamaan propagandaan. SA-kuva.

Propaganda ja sotilaallinen miehitys

Jatkosodan aikana Suomi miehitti osia Itä-Karjalasta. Alueen väestölle suunnatun propagandan avulla pyrittiin herättämään vallatun alueen asukkaiden luottamus uuteen suomalaiseen hallintoon ja esittämään suomalaiset myönteisessä valossa. 

Miehitystä kuvattiin suomalaisessa propagandassa usein ”vapauttamisena”. Tällainen esitystapa jätti helposti varjoon sen, että kyse oli sotilaallisesta miehityksestä ja että alueen väestö koki tilanteen eri tavoin. 

Itä-Karjalan kouluille jatkosodan aikana tehty oppikirja. Kuva: Ilomantsin museosäätiö.

Myös Puolustusvoimien uutiskatsaukset olivat osa sodan aikaista vaikuttamista. Oheinen Aunuksenkaupungissa syyskuussa 1941 kuvattu uutiskatsaus esittää suomalaiset miehittäjät myönteisessä valossa. Katsoessa kannattaa pohtia, mitä videossa korostetaan, mitä jätetään kertomatta ja millainen kuva tapahtumista halutaan antaa. 

Katkelma Puolustusvoimien uutiskatsauksesta numero 12. Aunuksenkaupunki, syyskuu 1941. Taide- ja kulttuurivirasto. 

Nykyisin viranomaisten tiedonvälitykseltä odotetaan puolueettomuutta ja totuudenmukaisuutta. Siksi sodan aikainen propaganda voi tuntua vieraalta ja väärältä. Juuri siksi sodanaikaisia kuvia, julisteita, lentolehtisiä ja uutisfilmejä on tärkeää tarkastella kriittisesti: kuka viestin teki, kenelle se oli tarkoitettu, mitä siitä on jätetty pois ja mihin sillä pyrittiin? 

Mitä jäi mieleen?

Testaa, kuinka hyvin ymmärsit lukemaasi lyhyellä testillä.

1. Mikä seuraavista kuvaa propagandaa?

2. Mihin tekstin yhteydessä olevassa suomalaisessa lentolehtisessä vedottiin, jotta neuvostosotilaat antautuisivat?

3. Mihin suomalaiselle kotirintamalle suunnatulla propagandalla pyrittiin?

4. Miksi mustan pörssin kauppaa vastustettiin propagandassa?

5. Millainen kuva Suomen toiminnasta haluttiin antaa kutsumalla Itä-Karjalan miehitystä ”vapauttamiseksi”?

6. Oppilas sanoo: ”Puolustusvoimat teki tämän uutiskatsauksen jatkosodan aikana, joten se kertoo tapahtumista tasapuolisesti.” Onko oppilas oikeassa?

clock.png

Time’s up

Slide
library_books
Aiheeseen liittyvät tehtävät
Kiinnostu ja innostu

a. Millaisia mielikuvia sanat vapauttaminen ja miehitys herättävät?
b. Miten sanan valinta voi vaikuttaa siihen, mitä ajattelet tapahtumasta?
c. Lue tekstin Itä-Karjalaa käsittelevä osuus. Miksi suomalaisessa propagandassa käytettiin sanaa ”vapauttaminen”?

Hanki tietoa ja tulkitse

a. Kuka lentolehtisen teki ja kenelle se oli tarkoitettu?
b. Mitä vastaanottajan haluttiin tekevän?
c. Millä vastaanottajaa pelotellaan ja mitä hänelle luvataan?
d. Miksi juuri nämä asiat saattoivat vedota rintamalla olevaan sotilaaseen?

Ymmärrä ja arvioi

a. Millainen kuva suomalaisista ja heidän toiminnastaan välittyy? Perustele kahdella konkreettisella havainnolla videosta.
b. Millaisen kuvan katkelma antaa paikallisten asukkaiden suhtautumisesta suomalaisiin? Mihin havaintoihin vastauksesi perustuu?
c. Mitä paikallisten asukkaiden kokemuksista jää katkelman perusteella avoimeksi?

Ymmärrä ja arvioi

a. Sekä suomalaiselle kotirintamalle että neuvostosotilaille suunnatulla propagandalla pyrittiin vahvistamaan vastaanottajien taistelutahtoa.
b. Miehityksen kutsuminen ”vapauttamiseksi” kertoo, että alueen asukkaat kokivat sen myönteisesti.
c. Propagandafilmi voi olla hyödyllinen historiallinen lähde, vaikka se antaa tapahtumista yksipuolisen kuvan.
d. Propagandan tavoitteen tunteminen riittää osoittamaan, että se vaikutti yleisöön halutulla tavalla.

Ymmärrä ja arvioi

Vastaa kuvatekstissä seuraaviin kysymyksiin: 

  • Kuka lentolehtisen teki ja kenelle se oli tarkoitettu? 
  • Mitä sillä tavoiteltiin ja millä keinoin? 
  • Voiko lentolehtisen perusteella tietää, miten sen vastaanottaneet sotilaat toimivat? 

Käytä tekstistä ja lentolehtisestä saatavia tietoja. Esitä lentolehtisen lupaukset sen tekijän lupauksina, älä varmoina tietoina siitä, mitä antautuneille tapahtui. 

Käytä ja sovella

Kuvittele, että suunnittelet sen rinnalle verkkosivun sisältöä, joka käsittelee Itä-Karjalan miehitystä paikallisten asukkaiden näkökulmasta. Sinun ei tarvitse etsiä lähteitä tai tehdä valmista sisältöä. Laadi suunnitelma vastaamalla kysymyksiin. 

a. Valitse yksi paikallisten asukkaiden kokemuksia koskeva kysymys, johon uutiskatsaus ei vastaa. Käytä sitä suunnitelmasi lähtökohtana.
b. Millaisia lähteitä etsisit? Nimeä kaksi erilaista lähdetyyppiä ja perustele, miten ne auttaisivat vastaamaan kysymykseesi.
c. Mitä lähteiden tekijöistä ja syntytilanteista pitäisi selvittää ennen lähteiden käyttämistä?
d. Miten huolehtisit siitä, ettei yhden asukkaan kokemusta esitetä kaikkien yhteisenä kokemuksena?

Ymmärrä ja arvioi

Linkki ylioppilaskokeen tehtävään: Abitreenit, Yle.fi
a. Mitä Trumpin lehdistösihteeri Sean Spicer väitti yleisömäärästä? Mitkä aineistoissa esitetyt tiedot ja havainnot puhuvat väitettä vastaan?
b. Mitä kuvien ottamisajankohdasta ja rajauksesta pitäisi tietää, jotta yleisömääriä voisi vertailla luotettavasti?
c. Kellyanne Conway kutsui Spicerin väitettä ”vaihtoehtoiseksi tosiasiaksi”. Miten tällainen sanavalinta voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat väitteeseen?
d. Miksi poliittiselle johtajalle voi olla tärkeää antaa vaikutelma suuresta yleisömäärästä? Vertaa tätä siihen, millaista kuvaa suomalaisista pyrittiin rakentamaan jatkosodan propagandassa.

clock.png

Time’s up

Avainsanat: #video-nosto
Slide
create
Tekijät
list
Kirjallisuutta
security
Tietosuojaseloste
live_help
Ota yhteyttä

info@muisti.org
+358 50 5524 233

dvr
Vieraile Muistin sivuilla

Sodan ja rauhan keskus Muisti
muisti.org

feedback
Anna palautetta

Palautelomake

Slide
Kiitämme palvelun mahdollistajia

© 2026 Sodan ja rauhan keskus Muisti

  • Etusivu
  • Aikakaudet
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Lapin sota
    • Rauha
  • Teemat
    • Taustat ja tapahtumat
    • Sodan kokemukset
    • Talous ja yhteiskunta
    • Kulttuuri ja muistaminen
  • Oppimiskokonaisuudet
  • Ohjeet
    • Oppilaalle
    • Opettajalle
    • Muut käyttäjät
    • Tekijänoikeudet
    • Aineistotehtäväpankki
Haku