Suomalainen propaganda
Olli Kleemola, Jenni Korhonen, Mikko Siitonen
Suomalainen propaganda jatkosodassa
Jatkosodan aikana propaganda oli tärkeä osa sodankäyntiä. Sen avulla pyrittiin vahvistamaan suomalaisten yhteishenkeä ja taistelutahtoa, heikentämään vihollista sekä perustelemaan omia sotatoimia. Propagandaa levitettiin muun muassa radiossa, elokuvissa, julisteissa ja lentolehtisissä. Sodan aikaisia viestejä kannattaa tarkastella kriittisesti: kuka ne teki, kenelle ne oli tarkoitettu ja mitä niillä haluttiin saada aikaan?
Propaganda on viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin, asenteisiin tai tekoihin. Se ei yleensä kerro asioita tasapuolisesti. Sen tekijä valikoi, mitä näytetään ja mitä jätetään pois. Toisen maailmansodan aikana kaikki sodan osapuolet käyttivät propagandaa, Suomi muiden mukana.

Suomi ja Neuvostoliitto suuntasivat propagandaa toistensa sotilaille. Lentolehtisiä pudotettiin vihollisen puolelle lentokoneista tai levitettiin muilla tavoin. Niissä vastustajalle luvattiin usein mahdollisuus säilyttää henkensä, jos hän antautuisi.
Propagandaa suunnattiin myös kotirintamalle
Propagandaa suunnattiin myös omalle kansalle. Kotirintamalla sitä nähtiin esimerkiksi julisteissa, lehti-ilmoituksissa, elokuvissa ja jopa tulitikkuetiketeissä. Sen tarkoituksena oli ylläpitää yhteishenkeä ja saada ihmiset kestämään sodan aiheuttamaa pulaa, säännöstelyä ja epävarmuutta.

Radio oli tärkeä propagandan väline. Neuvostoliitto lähetti Suomeen suomenkielisiä ohjelmia, joissa pyrittiin horjuttamaan suomalaisten mielialoja. Tunnetuin neuvostoradion ääni oli Moskovan Tiltuna tunnettu Aino Lyydia Kallio. Häntä vastaan kävi radiossa sanasotaa toimittaja Yrjö Kilpeläinen, joka tunnettiin nimimerkillä Jahvetti.

Propaganda ja sotilaallinen miehitys
Jatkosodan aikana Suomi miehitti osia Itä-Karjalasta. Alueen väestölle suunnatun propagandan avulla pyrittiin herättämään vallatun alueen asukkaiden luottamus uuteen suomalaiseen hallintoon ja esittämään suomalaiset myönteisessä valossa.
Miehitystä kuvattiin suomalaisessa propagandassa usein ”vapauttamisena”. Tällainen esitystapa jätti helposti varjoon sen, että kyse oli sotilaallisesta miehityksestä ja että alueen väestö koki tilanteen eri tavoin.

Myös Puolustusvoimien uutiskatsaukset olivat osa sodan aikaista vaikuttamista. Oheinen Aunuksenkaupungissa syyskuussa 1941 kuvattu uutiskatsaus esittää suomalaiset miehittäjät myönteisessä valossa. Katsoessa kannattaa pohtia, mitä videossa korostetaan, mitä jätetään kertomatta ja millainen kuva tapahtumista halutaan antaa.
Katkelma Puolustusvoimien uutiskatsauksesta numero 12. Aunuksenkaupunki, syyskuu 1941. Taide- ja kulttuurivirasto.
Nykyisin viranomaisten tiedonvälitykseltä odotetaan puolueettomuutta ja totuudenmukaisuutta. Siksi sodan aikainen propaganda voi tuntua vieraalta ja väärältä. Juuri siksi sodanaikaisia kuvia, julisteita, lentolehtisiä ja uutisfilmejä on tärkeää tarkastella kriittisesti: kuka viestin teki, kenelle se oli tarkoitettu, mitä siitä on jätetty pois ja mihin sillä pyrittiin?

