kenttätykistönkehitys_monivalinta

Mitä jäi mieleen?

Testaa, kuinka hyvin ymmärsit lukemaasi lyhyellä testillä.

1. Mikä rajoitti Suomen kenttätykistön toimintaa erityisesti talvisodan alussa?

Tulenjohtajia oli liian vähän.

Tykistöä käytettiin pääasiassa rannikon puolustamiseen.

Tykistöä ei ollut vielä jaettu patteristoihin.

Tykeistä ja ampumatarvikkeista oli pulaa.

2. Miksi Suomessa kehitettiin liikkuvaa tulenjohtoa?

Tykkejä haluttiin siirtää nopeasti paikasta toiseen.

Metsäisessä maastossa tulenjohtoa oli vaikea hoitaa kiinteistä paikoista.

Tulenjohtajien piti päästä mahdollisimman lähelle tykkiasemia.

Tykistöllä ei ollut käytössään muita viestivälineitä kuin kenttäradiot.

3. Mitä tykistön tulen keskittäminen tarkoitti?

Kaikki divisioonan tykit sijoitettiin samaan paikkaan.

Tykistö ampui vain yhtä maalia koko taistelun ajan.

Jokainen patteristo käytti tultaan itsenäisesti.

Useiden tykistöyksiköiden tuli voitiin suunnata samalle alueelle.

4. Miten kotialueen ja kenttäarmeijan ilmatorjunnan tehtävät erosivat toisistaan?

Patteristojen määrä väheni, mutta niiden koko kasvoi.

Tykkikalusto yhtenäistyi niin, että käytössä oli jatkosodassa vain yksi tykkimalli.

Tykistö alkoi käyttää pääasiassa sotasaaliiksi saatuja tykkejä.

Patteristojen määrä kasvoi ja kalusto- sekä ampumatarviketilanne parani.

5. Miksi vuonna 1943 käyttöön otettu korjausmuunnin oli merkittävä?

Sen avulla tulenjohtaja pystyi antamaan saman korjauskomennon useille tuliyksiköille.

Se paransi tykkien kantamaa.

Se korvasi tykistön kenttäradiot.

Sen avulla tykkejä voitiin siirtää nopeammin.

6. Mitä artikkelin kuvaus ampuma-arvojen laskemisesta kertoo tykistön tulenkäytöstä?

Tulen tarkkuus perustui pääasiassa tulenjohtajan kokemukseen.

Sääolosuhteet vaikuttivat vain kaikkein raskaimpien tykkien käyttöön.

Tarkka tulenkäyttö edellytti useiden eri tekijöiden mittaamista ja huomioon ottamista.

Maalin sijainti oli tärkeämpi tieto kuin tykkien sijainti.

7. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten artikkelin selitystä tykistön tehokkuudelle kesällä 1944?

Tehokkuus perustui pitkään kehitykseen, jossa yhdistyivät tarkkuus, tulenjohto, tulen keskittäminen, tekniset ratkaisut ja lisääntyneet resurssit.

Tehokkuus oli ennen kaikkea yhden uuden teknisen keksinnön ansiota.

Ratkaisevaa oli se, että suomalaisilla oli enemmän tykkejä kuin vastustajalla.

Tehokkuus perustui pääasiassa sotasaaliiksi saatuihin tykkeihin.