sisapoliittinenkehitysliittyvat

Ymmärrä ja arvioi

1. Keskustelkaa pienryhmässä: miten Paasikiven esittämä näkemys ”laakson pohjasta nousemisesta” kuvaa Suomen tilannetta sodan jälkeen? Mitä haasteita Suomi kohtasi jatkosodan jälkeen?

Ymmärrä ja arvioi

2. Miten Suomen suhteet Neuvostoliittoon muuttuivat Juho Kusti Paasikiven pääministerikauden ja presidenttikauden aikana verrattuna sotavuosia edeltäneeseen aikaan? Katso ajatusten herättämiseksi video Paasikivestä suomenpresidentit.fi -sivustolta.

Linkki: https://suomenpresidentit.fi/paasikivi/

Käytä ja sovella

3. Tutustu Juho Kusti Paasikiven elämään, uraan ja saavutuksiin.

a. Valitse mielestäsi kolme tärkeintä Paasikiven saavutusta. Perustele miksi valitsit juuri nämä kolme.

b. Perustele väite: Juho Kusti Paasikivi on yksi merkittävimmistä poliitikoista Suomen historiassa.

Linkki: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/631

Linkki: https://suomenpresidentit.fi/paasikivi/

Hanki tietoa ja tulkitse

4. Tehkää ryhmätyö Suomen jatkosodan jälkeisestä ajasta. Jokaiselle ryhmälle tulee oma aihe, jotka esitellään muille tai kootaan esimerkiksi posterinäyttelyksi.

Aiheet:

Sotakorvaukset
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit
Sisäpoliittinen suunnanmuutos, kommunismin nousu (vaaran vuodet)
Asekätkentä
Lapin sota
Jälleenrakentaminen

Käytä ja sovella

5. Ohessa katkelma presidentti Paasikiven uudenvuoden puheesta 1950. Analysoi puhetta:

a. Kerro omin sanoin 3–5 lauseella, mistä Paasikivi puheessaan puhuu.

b. Mikä on sen tärkein viesti suomalaisille?

c. Miksi Paasikivi haluaa painottaa juuri näitä asioita?

d. Miten puhe vertautuu tämän ajan Suomen ja Venäjän suhteisiin?

“Me suomalaiset tunnemme rauhan merkityksen ja siunauksen. Meidän kansamme on saanut kylliksi kokea sotia ja niiden tuomia onnettomuuksia. (…) Me halajamme hyviä ja ystävällisiä suhteita naapuriemme, mutta varsinkin itäisen suuren naapurimme kanssa. (…) Maantiede on tekijä, joka vaikuttavasti ja pysyvästi puhuu historiassa. (…) Naapuruus entiseen Venäjän keisarikuntaan ja sitten Neuvostoliittoon on alituisesti vaikuttanut maamme historian kulkuun, ja se on ratkaiseva meidän kansainväliselle asemallemme. (…) Neuvostoliiton vihamiehiä ei Suomessa saa olla, vaan ainoastaan ystäviä. Tämä vakaumus juurtuu Suomen kansan tietoisuuteen yhä lujemmin sitä mukaa kuin entisyydeltä periytynyt pelko ja epäilys tulevaisuudesta katoaa.”