Olli Kleemola

Veteraanit ja uusisänmaallisuuden nousu 1990-luvulla

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa syntyi uusi tapa puhua sodasta ja veteraaneista. Uusisänmaallisuus toi esiin torjuntavoiton ja sankaruuden teemoja, ja veteraanit alettiin nähdä “suurimpana sukupolvena”. Samalla sodan muistaminen nousi ruohonjuuritason muistamisesta valtiolliseksi toiminnaksi, jossa korostuivat juhlat, kunnianosoitukset ja sankarilliset yksilöt. Muutoksessa ei ollut kyse aiemman sodasta vaikenemisen murtamisesta, vaan siitä, että sodasta alettiin kertoa uusin painotuksin. 

Tulkinnat historian tapahtumista muuttuvat ajan kuluessa. Näin on tapahtunut myös jatkosodan suhteen. Neuvostoliiton hajoaminen ja kylmän sodan päättyminen 1990-luvun alussa lisäsivät Suomen liikkumavaraa suhteessa itänaapuriinsa. Vuosina 1989–1994 järjestettiin useita sotien tasavuosimuistojuhlia näyttävine juhlallisuuksineen.  

Uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa uusisänmaallisuus eli uuspatriotismi alkoi nousta. Tämä sopi hyvin 1990-luvun yhteiskuntaan: talouslama sai ihmiset kaipaamaan perinteisiä arvoja, ja toisaalta yksilölliset sankaritarinat olivat muodissa. Myös maailmalla toinen maailmansota ja isänmaalliset teemat nousivat uudella tavalle esiin 1990-luvulla. Isänmaalliset teemat näkyivät esimerkiksi Hollywood-elokuvissa tai kansaa yhdistävänä kertomuksena Putinin Venäjällä. 

Uusisänmaallinen näkökulma vahvisti sodan roolia osana Suomen historiaa – ei täysin uutena muistona, vaan aiemman kertomuksen muutoksena. Sotavuosien tulkinnassa alkoi korostua vuoden 1944 torjuntavoitto. Tappion sijaan suomalaiset olivatkin oikeastaan voittajia sodassa. Itsenäisyyden pelastaneet veteraanit puolestaan määriteltiin ”suurimmaksi sukupolveksi”. Sodan vähäinenkin arvostelu leimattiin helposti veteraanien häpäisemiseksi ja epäisänmaalliseksi.

Uusisänmaallisessa ajattelussa suomalaiset olivat joutuneet vaikenemaan sotien muistoista eikä veteraanipolvi ollut saanut ansaitsemaansa arvostusta, koska Suomi joutui miellyttämään ulkopolitiikassaan Neuvostoliittoa. Tämä ei ollut koko totuus, sillä Suomessa oli keskusteltu sotien kokemuksista jo ennen 1990–lukua. Esimerkiksi kansallista veteraanipäivää alettiin viettää veteraanien omasta aloitteesta jo aiemmin. Vain valtiollisella tasolla sodan muistamisessa oli ollut pakko pitää matalaa profiilia. 

Sotien muistelusta tuli 1990–luvulla valtiollinen asia. Aiemmin veteraanien kunnioittaminen oli näkynyt ruohonjuuritasolla, kuten järjestöjen toiminnassa. Uusisänmaallisuus toi tämän rinnalle virallisemman ja ylhäältä johdetun muiston, jossa korostettiin yksittäisiä sankarihahmoja, kuten Mannerheim-ristin ritareita ja kenraali Adolf Ehrnroothia. Tämä näkyi korostetusti esimerkiksi tasavallan presidentin järjestämillä itsenäisyyspäivän vastaanotoilla, linnan juhlissa.

Uusien tuulien puhaltaessa myös lotilla oli mahdollisuus saada tunnustusta ja henkistä hyvitystä, sillä lotat olivat kokeneet sodanjälkeisinä vuosina mustamaalausta ja vähättelyä. Vuonna 1991 järjestettiin Finlandia-talossa suuri Lottajuhla. Valtion johto antoi juhlalle tukensa ja se oli merkittävä käänne lottien arvostuksessa. 

Uusisänmaallisuus koski 1990-luvulla laajemmin poliittisia ryhmiä. Uudella vuosituhannella populistinen laitaoikeisto on pyrkinyt omimaan isänmaallisuuden ja veteraaniasian, ja samalla taustalla oleva arvopohja on kapeutunut. Myös ruohonjuuritason sankarinpalvonta on tyypillistä 2000–luvun veteraanien muistamisessa. Sosiaalisessa mediassa sankaritarinoilla esimerkiksi Simo Häyhästä ja Hans Windistä houkutellaan seuraajia ja tykkäyksiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on lisännyt suomalaisten kiinnostusta veteraaniasiaan. 

Aikajana kehityksestä: 

1987: Kansallisen veteraanipäivän vietto alkaa 

1989: Neuvostoliitto myöntää aloittaneensa talvisodan → historian uudelleenarviointi alkaa 

1989: Mauno Koivisto kutsuu rivimiehiä linnanjuhliin 

1991: Neuvostoliitto hajoaa 

1991 Suuri lottajuhla Finlandia-talossa 

1994: Mannerheim-ristin ritarit alkavat näkyä linnanjuhlissa → uuspatrioottisen tyylin vakiintuminen 

1990-luku: Hollywood-sotaleffojen buumi, Putinin nousu Venäjällä 

2000-luku: Uuspatriotismi kytkeytyy konservatiivisiin ja populistisiin virtauksiin