Siirry sisältöön
Sodan muisti

Sodan muisti

Suomi toisessa maailmansodassa

  • Etusivu
  • AikakaudetLaajenna
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Lapin sota
    • Rauha
  • TeematLaajenna
    • Taustat ja tapahtumat
    • Sodan kokemukset
    • Talous ja yhteiskunta
    • Kulttuuri ja muistaminen
  • Oppimiskokonaisuudet
  • OhjeetLaajenna
    • Oppilaalle
    • Opettajalle
    • Muut käyttäjät
    • Tekijänoikeudet
    • Aineistotehtäväpankki
Sodan muisti
Sodan muisti
Suomi toisessa maailmansodassa

Veteraanien saama tuki

Miten veteraaneja on tuettu
sotien jälkeen?

Olli Kleemola

Veteraaneja on tuettu Suomessa sotien jälkeen monin tavoin, ja tukisumma vuosilta 1940–2023 ylittää 40 miljardia euroa. Sotainvalidien tukeminen alkoi jo talvisodan jälkeen mutta muut veteraanit pääsivät tukien piiriin vasta 1970-luvulta lähtien. Aluksi tukia rajoitettiin tarkasti, koska veteraaneja oli paljon. Vasta myöhemmin tukia parannettiin ja saajien määrää lisättiin. Silti moni veteraani koki, ettei yhteiskunnan tuki ollut riittävää.

Sotien jälkeen Suomi on tukenut veteraanejaan eri toimijoiden kautta. Vuodesta 1940 lähtien valtio maksoi sotilasvammakorvauksia ja ylläpiti sotainvalidien huoltolaitoksia. Kela puolestaan alkoi maksaa vammautumattomille veteraaneille erityisiä tukia, kuten veteraanilisää ja rintamalisää sekä asumistukea 1970-luvulta lähtien. Sekä kunnat että Raha-automaattiyhdistys ovat antaneet veteraaneille erilaisia tukia. Veteraanijärjestöjen keräykset ja vapaaehtoistyö ovat olleet myös tärkeitä.

Mustavalkoinen valokuva maalaistuvan ovelta. Vasemmalla on mies, joka tekee muistiinpanoja. Hänen oikealla puolella kaksi miestä pitelee auki pussia, johon tuvan kynnyksellä seisova kolmas mies kaataa ruista metallisesta sangosta. Hänen vieressään oikealla on nainen, joka seisoo osittain oven välissä.
Ensimmäinen Sotainvalidien järjestämä keräys 1953. Kuvassa lahjoitetaan ruista keräykseen. Kuva: Veikko Haapalaisen kokoelma, Nurmeksen museo.

Kun 1970-luvulla päätettiin ensimmäisistä tukimuodoista, veteraanien määrä yhteiskunnassa oli suuri. Niinpä tukisummat määriteltiin mataliksi ja tuen saamisen ehdot tiukoiksi. Näin haluttiin varmistaa, etteivät tuet muodostuisi liian kalliiksi menoeräksi valtiolle. Myöhemmin, kun veteraanien määrä väheni ja Suomi vaurastui, tukia voitiin lisätä ja maksamisen ehtoja helpottaa.

Kokonaisuudessaan vuosina 1940–2023 veteraaneille maksettiin erilaisia rahallisia tukia yhteensä yli 40 miljardia euroa. Tähän lukuun eivät kuitenkaan sisälly erilaiset lainat, lainojen takaukset tai rintamamiesten maanostotuki. Mukana ei ole myöskään sotainvalidien työhuoltoon liittyviä tukimuotoja, veteraanikeräysten tuottoja ennen vuotta 2000 eikä veteraanien hyväksi eri vuosikymmeninä tehtyä laajaa vapaaehtoistyötä.

Ympyräkaavio kuvaa veteraanien saamia tukia prosentteina.
Yhteensä tukia on jaettu reilut 40 miljardia euroa. Selvästi suurin osa (noin 64 %) tästä summasta on mennyt sotainvalideille maksettuihin sotilasvammakorvauksiin. Kelan maksamat rintamalisät ja asumisen tuet ovat toiseksi suurin ryhmä, yhteensä noin 21 %. Veteraanien kuntoutukseen ja hoitolaitoksiin käytetty raha on ollut noin 10 % kokonaissummasta. Vuodesta 2019 alkaen veteraaneille kuuluvien kotipalvelujen osuus on pieni, vain noin 1 %. Kaavio: Olli Kleemola.

Vaikka 40 miljardin tukisumma vaikuttaa isolta, sen voi suhteuttaa esimerkiksi jatkosodan pommitusvaurioiden korjauksiin. Jatkosodan pommituksissa tuhoutui yli 1 600 ja vaurioitui 2 200 rakennusta, joiden jälleenrakentamiseen sotia seuranneina kuutena vuotena käytettiin nykyrahassa lähes 20 miljardia euroa. Summa on melkein puolet siitä, mitä veteraaneille maksettiin 80 vuoden aikana.

Monien veteraanien mielestä yhteiskunnan tuki on silti ollut riittämätöntä. Vuosituhannen vaihteessa tehdyssä tutkimuksessa suurin osa noin tuhannesta veteraanista koki valtion jättäneen kunniavelkansa sotaa käyneitä kohtaan maksamatta. Etenkin muiden kuin sotainvalidien tukea pidettiin liian pienenä, jopa häpeällisen vähäisenä suhteessa heidän uhrauksiinsa.

Ryhmäkuva rintamamiestalon rakennustalkoista. Kellari on saatu valettua ja talkooporukka poseeraa kameralle vielä seinättömän ensimmäisen kerroksen laudoituksilla.
Veljeä ei jätetä! Vaikka valtio ei tukenutkaan veteraaneja heidän itsensä mielestä riittävästi, rintamamiehet auttoivat toisiaan. Kuvassa rakennetaan rintamamiestaloa talkoovoimin Lappeenrannassa. Kuva: Lappeenrannan museot. 

Mitä jäi mieleen?

Testaa, kuinka hyvin ymmärsit lukemaasi lyhyellä testillä.

1. Milloin sotainvalidien tukeminen alkoi Suomessa?

2. Mikä taho EI ollut tekstin mukaan mukana veteraanien tukemisessa?

3. Mikä oli suurin yksittäinen tukimuoto rahallisesti?

4. Miksi alkuvaiheen tukia rajoitettiin?

5. Miten veteraanit itse kokivat tuen 2000-luvun vaihteessa?

clock.png

Time’s up

Slide
library_books
Aiheeseen liittyvät tehtävät
Hanki tietoa ja tulkitse

Ymmärrä ja arvioi

Ymmärrä ja arvioi

clock.png

Time’s up

Slide
create
Tekijät
list
Kirjallisuutta
security
Tietosuojaseloste
live_help
Ota yhteyttä

info@muisti.org
+358 50 5524 233

dvr
Vieraile Muistin sivuilla

Sodan ja rauhan keskus Muisti
muisti.org

feedback
Anna palautetta

Palautelomake

Slide
Kiitämme palvelun mahdollistajia

© 2026 Sodan ja rauhan keskus Muisti

  • Etusivu
  • Aikakaudet
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Lapin sota
    • Rauha
  • Teemat
    • Taustat ja tapahtumat
    • Sodan kokemukset
    • Talous ja yhteiskunta
    • Kulttuuri ja muistaminen
  • Oppimiskokonaisuudet
  • Ohjeet
    • Oppilaalle
    • Opettajalle
    • Muut käyttäjät
    • Tekijänoikeudet
    • Aineistotehtäväpankki
Haku