Carl-Fredrik Geust 

Helsingin pommitus talvisodan alkaessa 30.11.1939  

Talvisota alkoi 30.11.1939 Helsingin pommituksilla, jotka olivat sattumien tulosta eikä kaupunkia edes ollut alun perin määrätty kohteeksi. Päivän aikana Helsinkiin iskettiin kolmesti: aamulla pommit pudotettiin harhaan ja myöhemmin Santahaminassa tuhot jäivät vähäisiksi, mutta iltapäivällä Länsisataman ja Hietalahden alueelle osunut pommitus vaati 91 uhria ja aiheutti laajaa tuhoa. Hyökkäys herätti kansainvälisiä vastalauseita, ja sen katsottiin myöhemmin olleen harkitsematon teko. 

Talvisota alkoi Helsingin pommituksella 30.11.1939. Helsinkiä pommitettiin sinä päivänä jopa kolme kertaa, vaikka monien pommituksia kokeneiden muistikuvaan on piirtynyt kuva vain yhdestä, eri puolilla Helsinkiä suurta tuhoa aiheuttaneesta pommihyökkäyksestä.  

Ensimmäisen pommituksen suoritti Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimien kolme SB-pommikonetta, jotka etsivät varhain aamulla tuloksetta pilvipeitteistä Malmin lentokenttää. Ne joutuivat pudottamaan pomminsa epätarkasti, eikä suuria vahinkoja syntynyt. 

Kello 10.35 Neuvostoliiton Itämeren laivaston 12 SB-pommikonetta pommittivat Santahaminaa. Hyökkäyksen tarkoituksena oli Santahaminan merilentoaseman tuhoaminen. Se oli kuitenkin tyhjä, koska lentokoneet oli siirretty Kallvikiin. Ilmahyökkäys tuli suomalaisille täydellisenä yllätyksenä, sillä lentokoneet saapuivat mantereen puolelta pohjoisesta, eikä hälytystä kuulunut.  Neljä henkeä sai pommituksessa surmansa.   

Kolmas pommitus klo 15 oli tuhoisin. Myös se oli Itämeren laivaston ilmavoimien suorittama. Länsi-Inkerin Klopitsasta (venäjäksi Klopitsy) lähti yhdeksän DB-3 -pommikoneen laivue etsimään Högsåran ankkuripaikalla aamulla havaittuja suomalaisia panssarilaivoja, mutta niitä ei enää löytynyt.  Pommikonelaivueen paluulennolla havaittiin pilven raosta Helsingin Länsisatama ja Hietalahden telakka, mihin pommikuorma päätettiin pudottaa. Pommimatto levisi Helsingin keskustaan Hietalahden torilta linja-autoasemalle ja aiheutti suurta tuhoa. Pommituksessa 91 ihmistä sai surmansa. Kaksi DB-3 -konetta jäi palaamatta ilmeisesti Helsingin ilmatorjunnan pudottamina. 

Kansainväliset reaktiot

Helsingin pommitus synnytti heti kansainvälisiä vastalauseita. Myöhemmin on selvinnyt, että kyseisen lentorykmentin komentaja eversti V.P. Vorobjov erotettiin Helsingin pommituksen vuoksi, koska siitä aiheutui haittaa Neuvostoliiton kansainväliselle arvovallalle.   

Jälkeenpäin on myös paljastunut Venäjän arkistoista, että Helsingin pommitukset 30. marraskuuta olivat monien sattumien tulos, eikä kaupunkia edes alun perin ollut määritetty kohteeksi. Venäjällä todettiin mm. Sotalaivaston ilmavoimien 100-vuotishistoriikissa vuonna 2012, että Helsingin pommitus oli harkitsematon teko. 

Tämän jälkeen Helsinkiä ei talvisodan aikana enää merkittävästi pommitettu. Neuvostoliiton johto halusi säilyttää Helsingin ehjänä. 

Lue lisää: 

Punailmavoimat talvisodassa, s. 142–143 ja 246–249 Kirjoittanut C-F. Geust. Koala 2020.

Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917-1944, s. 96-104. Kirjoittanut Ahti Lappi.
Ilmatorjuntasäätiö, 2013.