Jorma Sarvannon ilmataistelu
Carl-Fredrik Geust
Jorma Sarvannon ilmataistelu 6.1.1940
Jorma Sarvanto oli talvisodan tunnetuimpia hävittäjälentäjiä. Talvisodassa Sarvanto palveli Lentolaivue 24:ssä ja saavutti useita ilmavoittoja. Kuuluisaksi hän tuli 6.1.1940, kun hän ampui neljässä minuutissa alas kuusi neuvostoliittolaista pommikonetta. Tapaus levisi maailman uutisiin ja teki Sarvannosta suomalaisen ilmasodan symbolin.
Jorma Sarvanto (1912-1963) valmistui Ilmavoimien kadettikurssin priimuksena vuonna 1937, minkä jälkeen hän palveli vänrikkinä Blenheim-pommikoneen tähystäjänä. Huhtikuussa 1939 hän sai pyytämänsä siirron hävittäjälentäjäksi, ja sai tehokkaan ilma-ampumakoulutuksen Laatokan yllä järjestettyjen ampumaharjoitusten aikana.
Luutnantti Sarvanto palveli talvisodan syttyessä Uttiin sijoitetussa Lentolaivue 24:ssä, ja saavutti ensimmäiset ilmavoittonsa 23. joulukuuta ampumalla alas kaksi neuvostoliittolaista SB-pommikonetta. Talvisodan taisteluita seuranneen maailman tietoisuuteen Sarvanto nousi 6. tammikuuta (eli loppiaisena) 1940. Hänet hälytettiin torjuntalennolle tavoittamaan Kuopiota pommittanutta 8-koneista DB-3-muodostelmaa, josta hän ampui neljän minuutin kuluessa Kouvolan ja Kotkan välillä kuusi konetta alas käyttäen kaikki 2 000 konekivääripatruunaansa.
Sarvannolla itsellään oli satumainen onni: pommikoneiden taka-ampujat olivat ampuneet hänen Fokker-hävittäjänsä seulaksi ja siitä löytyi laskeutumisen jälkeen peräti 35 luodinreikää!
Sarvannon saavutus levisi uutisiin maailmalla
Sarvannon, kuten monien muidenkin pudotusten taustalla oli pitkään salassa pysynyt radiotiedustelu, joka antoi ennakkotiedon vihollisen pommitusosaston paluureitistä ja -ajasta. Tiedot Sarvannon saavutuksesta ja samanaikaisesti käydyistä mottitaisteluista levisivät ympäri maailman, ja ne tulivat symbolisoimaan talvisotaa eräänlaisena ”David vastaan Goljat” -taisteluna. Sarvannon talvisodan aikaisten ansioiden perusteella hänelle myönnettiin Suomen Vapaudenristi. Mannerheim-ristiä hän ei kuitenkaan saanut.
Jatkosodan aikana Sarvanto muun muassa komennettiin vuonna 1942 yhteysupseeriksi Saksan ilmavoimien yksikköön. Hän lensi yhteensä 251 sotalentoa ja saavutti 16 5/6 ilmavoittoa (jos useampi on ampunut samaa konetta, ilmavoitto jaettiin kaikille ja merkittiin murtolukuna jokaiselle osalliselle).
Sotien jälkeen Sarvanto toimi muun muassa sotilasasiamiehenä Lontoossa 1954-1958, jonka jälkeen hän toimi Karjalan lennoston komentajana vuoteen 1960. Hän siirtyi reserviin everstiluutnanttina.
Kuva: Kari Stenmanin kokoelmat.
Sarvannon muistelmat Hävittäjälentäjä Karjalan taivaalla ilmestyivät 1941 ja ne käännettiin heti ruotsiksi nimellä Stridsflygare under Karelens himmel. Muistelmista on otettu useita lisäpainoksia (suomeksi viimeksi 2009 ja ruotsiksi 2005).
Lähteet:
Heimo Siiropää – Jukka Vesen – Heikki Kauranne, Tehtävä Utissa: Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 (Apali, 2008).
(Kartta: Samuel Svärdin laatima kartta C-F. Geustin toimittamasta Sarvannon muistelmien ruotsinnoksen Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek-kustantamon 2005 julkaisemasta uusintapainoksesta.)
