Vuoden 1929 New Yorkin pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen laman, jonka aikana lukemattomat yritykset menivät konkurssiin, kymmenet miljoonat ihmiset joutuivat työttömäksi ja valtioiden verotulot romahtivat. Lama levisi Yhdysvalloista Eurooppaan, jossa vaikea pula-aika aiheutti eri maissa lakkoja, mielenosoituksia ja mellakoita. Levottomat ajat lisäsivät niiden poliittisten puolueiden kannatusta, jotka lupasivat kansan yhtenäisyyteen ja vahvaan johtajaan nojaavaa, kurin ja järjestyksen valtiota. Monissa maissa ääriaatteet pääsivät valtaan ja valtiot ajautuivat diktatuureihin tai jopa totalitarismiin. Esimerkiksi Saksassa Hitler lupasi kaikille työtä, tehdä Saksasta uudestaan suurvallan ja korjata saksalaisten Versailles’n rauhansopimuksessa kokemat vääryydet.

Neuvostoliitolla oli tavoitteena tehdä hyökkäämättömyyssopimuksia läntisten rajanaapuriensa kanssa, Suomi mukaan lukien. Suomen ja Neuvostoliiton sopimus allekirjoitettiin vuonna 1932 ja sitä jatkettiin kymmenellä vuodella vuonna 1934. Neuvostoliitto irtisanoi sopimuksen talvisodan alla 28.11.1939 Mainilan laukausten jälkeen.

Natsipuolue nousi Saksan valtiopäivävaaleissa ensimmäistä kertaa Saksan suurimmaksi puolueeksi. Se sai 37,8 %:a kaikista äänistä ja 230 kansanedustajaa valtiopäiville. Koska natseilla ei ollut enemmistöä ja muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä heidän kanssaan, Saksaan ei saatu muodostettua enemmistöhallitusta. Niinpä jo marraskuussa jouduttiin järjestämään uudet vaalit. Näissä vaaleissa natsien kannatus laski hieman, vaikka he onnistuivatkin säilyttämään suurimman puolueen aseman.

Josif Stalin nousi Neuvostoliiton johtoon 1920-luvun puolivälin jälkeen. Hän vakiinnutti diktaattorin aseman 1930-luvulla suurten puhdistusten myötä. Puhdistuksilla tarkoitetaan poliittisia vainoja, jotka kohdistuivat Stalinin kilpailijoihin, vastustajiin ja yleisesti kansanvihollisiksi leimattuihin ihmisryhmiin. Puhdistuksissa ihmisiä karkotettiin ja pakkosiirrettiin Siperiaan, vangittiin, tuomittiin pakkotyöhön Gulag-leireille ja kuolemaan. Puhdistukset kohdistuivat kommunistiseen puolueeseen, salaiseen poliisiin ja armeijan upseeristoon. Puhdistusten vuoksi neuvostoarmeijalta puuttui päteviä johtajia toisen maailmansodan alkaessa. Tämä heikensi armeijaa huomattavasti.

Marraskuun vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen Saksaan oli osoittautunut vaikeaksi, kunnes presidentti Hindenburg päätti nimittää Adolf Hitlerin valtakunnankansleriksi (pääministeriksi) 30.1.1933 ja natsit nousivat hallitukseen. Hitlerin hallitus alkoi välittömästi rajoittaa opposition toimintaa, ja valtiopäivätalon tuhopolton jälkeen helmikuussa alkoivat kommunistien vainot ja diktatuurin luominen. Maaliskuussa 1933 säädettiin valtalaki, joka myönsi hallitukselle neljäksi vuodeksi oikeuden säätää lakeja ilman valtiopäivien suostumusta. Kun presidentti Hindenburg kuoli elokuussa 1934, Hitler yhdisti valtakunnankanslerin ja presidentin virat sekä asetti itsensä Führeriksi. Samalla virka muutettiin elinikäiseksi.

Dachaun keskitysleiri Münchenin lähellä Saksassa oli ensimmäinen keskitysleiri. Se rakennettiin käytöstä poistuneeseen ruutitehtaaseen ja oli alunperin tarkoitettu kommunisteille ja muille natsien vastustajille. Dachaun keskitysleiri on noussut yhdessä Auschwitzin kanssa tunnetuimpien keskitysleirien joukkoon.