Lasten selviytyminen
Antti Malinen
Lasten pärjäämisen keinot vaikeissa kotioloissa
Sota vaikutti lapsiin suuresti: sodassa koetut menetykset, pula-aika ja perheenjäsenten pitkät erot toisistaan muuttivat perhe-elämää ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita. Ajoittain oma koti saattoi tuntua ahdistavalta ja turvattomalta paikalta. Vaikka usein toinen vanhemmista tai ulkopuolinen aikuinen, kuten isoisä tai opettaja, tarjosi turvaa, myös ystävät ja yhteiset harrastukset auttoivat kestämään vaikeita aikoja. Lapset löysivät lohtua kirjoista, elokuvista ja luonnosta, ja eläimet tarjosivat tärkeää seuraa ja lohdutusta.
Sotavuodet ja sodan päättymisen jälkeiset olot koettelivat monella tapaa lasten hyvinvointia. Sodassa koetut menetykset, pula-aika ja perheenjäsenten pitkät erot toisistaan vaikuttivat perhe-elämään ja vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen. Aikuisten huolet ja velvoitteet vaikuttivat heidän vanhemmuuteensa, ja lasten kanssa vietetty aika jäi vähäiseksi. Vanhemmilta ei aina löytynyt voimavaroja kohdata lasten omia murheita ja huolia.
Ajoittain oma koti saattoi tuntua ahdistavalta ja turvattomalta paikalta. Monet sodasta palanneet isät kamppailivat fyysisen ja henkisen terveytensä kanssa ja nostattivat lapsissa turvattomuuden tunnetta yöllisine painajaisineen ja äkkipikaisella käytöksellään. Sodan jäljet näkyivät myös äideissä, usein uupumuksena ja hermostuneena olemuksena. Erityisen koville joutuivat sotalesket, jotka usein huolehtivat yksin niin lasten kasvatuksesta kuin taloudesta.
Mikäli lapsella oli molemmat vanhemmat elossa, useimmiten toinen heistä kykeni tarjoamaan lapsen kaipaamaa turvaa ja ymmärrystä. Turvallinen aikuinen saattoi löytyä myös perheen ulkopuolelta, vaikkapa lähistöllä asuvasta isoisästä tai kansakoulun ymmärtävästä opettajasta. Lasten ja nuorten elämässä tärkeätä roolia näyttelivät ystävät ja kaverit: yhteinen tekeminen ja hauskanpito loivat parhaimmillaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjosivat myönteisiä kokemuksia, jotka auttoivat vaikeiden kotiolojen kestämisessä.
Lapset löysivät myös omia erityisiä keinoja hyvinvointinsa tukemiseen. Kirjojen lukeminen, elokuvissa käyminen, radion kuuntelu ja tarinoihin uppoutuminen toivat monille kaivattua iloa. Lasten- ja nuortenkirjojen hahmot kohtasivat tarinoissa vaikeuksia, ne kuitenkin selvittäen, ja tämänkaltaiset kuvaukset antoivat nuorille lukijoille välineitä ja toivoa myös oman elämäntilanteen käsittelyyn.
Tärkeätä roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näyttelivät myös luonto ja eläimet. Metsässä samoilu tai ajan viettäminen omassa mielipaikassa, vaikka rauhaisen lammen rannalla, tarjosi tilaa omien ajatusten läpikäyntiin ja rauhoittumiseen. Varsinkin lemmikit, mutta myös kotieläimet olivat monille lapsille rakkaita. Enemmistö suomalaislapsista asui maaseudun pientiloilla, joissa eläinten kanssa vietettiin luontaisesti paljon aikaa. Kun aikuisilta ei aina saatu kaivattua lohtua, lapsi saattoi jutella murheistaan koiralle tai hoitaa varsaa, saaden takaisin eläimen osoittamaa kiintymystä.
Osa lasten oppimista pärjäämisen keinoista saattoi ajan kanssa muuttua myös rasitteeksi. Turvattomissa oloissa eläneet saattoivat olla jatkuvasti varuillaan ennakoidakseen turvattomia tilanteita, ja tämänkaltaiset käyttäytymisen mallit saattoivat jatkua myös aikuisuudessa, arkea ja ihmissuhteita kuormittaen. Monet sota-ajan kokeneet ihmiset ovatkin halunneet palata myöhemmällä iällä lapsuuteensa, pyrkien selvittämään perheoloja ja niiden vaikutusta omaan elämäntarinaan.
Lue lisää
Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin. Kirjoittanut Antti Malinen ja Tuomo Tamminen Gaudeamus, 2017.
Kaverit, koirat ja joenmutkat. Lasten emotionaaliset turvapaikat 1940–50-lukujen Suomessa. Kirjoittanut Antti Malinen. 2019 JECER 8 (2), 332–361. https://journal.fi/jecer/article/view/114119/67318
‘Cos I’m a Survivor’. Narratives of coping and resilience in recollections of difficult childhood in post-war Finland. Kirjoittanut Kirsi-Maria Hytönen ja Antti Malinen. 2018 Ethnologia Fennica, 45, 55-78 https://journal.fi/ethnolfenn/article/view/65535
Hakusana: sotasukupolvi lapsi