Seksi
Sari Näre
Sota-ajan sukupuolisuhteet
Talvi- ja jatkosodan aikana sukupuolisuhteet olivat monimutkaisia. Iso osa miehistä ja naisista joutui olemaan pitkään erillään toisistaan ja heidän välilleen muodostui sanaton sopimus omien huolien salaamisesta. Tämä vieraannutti heidät toistensa kokemuksista. Seksuaalisuus oli rintamalla ja kotirintamalla tabu, mutta siitä puhuttiin korsuissa. Miesten seksuaaliset vaatimukset ja kaksinaismoralistiset asenteet naisten siveellisyydestä loivat paineita naisille. Jatkosodan aikana suomalainen sukupuolikulttuuri alkoi muuttua, sillä sota-ajalle tyypillinen jatkuva liikkuminen kotirintaman ja taistelurintaman välillä loi mahdollisuuksia sukupuolisuhteisiin ilman yhteisön valvontaa.
Talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa vuosina 1939–1945 nuoret naiset ja miehet joutuivat viettämään suurimman osan ajasta erossa toisistaan. Sanattoman sopimuksen mukaan toista sukupuolta vältettiin kuormittamasta omilla huolilla. Se vieraannutti heitä toistensa kokemuksista. Tämä asetelma koski myös seksuaalisuutta: miehet kokivat yhteisyyttä jakamalla korsuissa kokemuksiaan naisen puutteesta. Naiset taas joutuivat pelkäämään raskaaksi tulemista, tauteja, seksuaalista väkivaltaa ja maineen menetystä.
Jatkosodassa naisten tuli puolustaa maataan pidättäytymällä seksuaalisesti: kotirintaman oli kestettävä naisten kunnian menettämisen uhalla. Sodan jälkeen he saivat kantaa häpeää, mikäli siveysrintama oli päässyt repeytymään. Naisten tilanne oli tukala, sillä miehet pommittivat heitä seksuaalisilla vaatimuksillaan kotilomilla käydessään. Seksiseuran hakeminen alkoi usein jo matkalla lomalle.
Naisilta edellytettiin siveystalkoita eli pidättäytymistä seksistä muiden kuin aviomiestensä kanssa. Heihin suhtauduttiin kaksinaismoralistisesti: miehet yrittivät saada naisilta seksiä, mutta saattoivat sitten huoritella heitä. Niinpä naiset joutuivat tasapainoilemaan sen kanssa, missä vaiheessa seurustelua antautuvat seksuaaliseen kanssakäymiseen, etteivät yhtäältä tulisi leimatuiksi kevytkenkäisiksi ja toisaalta joutuisi jätetyiksi, jos miehet lähtevätkin toisaalle seksin perässä. Miehistä kun tuli olemaan pulaa sodan jälkeen.
Kun omat miehet asemasotavaiheessa kuluttivat aikaa valloitetussa Itä-Karjalassa tai taistelivat etulinjoilla, naisten arjessa kotipuolessa oli saksalaisia aseveljiä, venäläisiä sotavankeja ja rintamakomennusta vaille jääneitä ”nostomiehiä”. Miehittäjäidentiteetti houkutteli suomalaissotilaita valloitetulla alueella seksuaalisiin irtiottoihin. Suomalaismiehet siittivätkin siellä suunnilleen saman määrän lapsia kuin saksalaiset kotirintamilla: arviolta vähintään 700, ehkä jopa tuhat.
Joidenkin suomalaisnaisten kanssakäyminen saksalaissotilaiden kanssa toi tietoon uusia seksuaalisia käytäntöjä. Naisten kesken kerrottiin, kuinka saksalaisilta sai esi- ja jälkileikkiä sekä suuseksiä, jota sodan aikana suomalaisten keskuudessa usein paheksuttiin. Saksalaisten valttina olivat myös kondomit, joista oli kova puute.
Seksijuttujen kertominen korsuissa loi rintamamiesten välille keskinäistä ymmärrystä ja solidaarisuutta. Jutut nostattivat taistelutilanteissa tarvittavaa yhteishenkeä ja samalla sotilaat oppivat tuntemaan toisiaan. Tärkeä juonne jutuissa oli se, että upseeri kärsi seksuaalisen häviön rivisotilaalle. Seksijutut olivat viihdyttäviä, valistavia ja varoittavia. Ne saattoivat myös rohkaista miehiä seksuaalisiin kohtaamisiin.
Jatkosota oli tärkeä murrosvaihe suomalaisessa sukupuolikulttuurissa. Vaikka naisilta vaadittiin siveyttä, sota-ajalle tyypillinen jatkuva liikkuminen kotirintaman ja taistelurintaman välillä loi mahdollisuuksia sukupuolten välisiin kohtaamisiin ilman yhteisön valvontaa. Kun kuolema saattoi korjata minä hetkenä tahansa, piti tarttua tarjoutuviin tilaisuuksiin. Välillä elettiin kuin viimeistä päivää päästämällä vietit valloilleen. Jotkut päätyivät uusiin seksuaalisiin kokeiluihin, joskus myös saman sukupuolen kanssa.
Jatkuvan liikkumisen myötä seksuaalisuuden säätely osittain murtui, mikä viitoitti tietä seksuaaliseen vapautumiseen. E-pillereiden keksiminen 1960-luvulla vauhditti kehitystä, mutta nuoret tytöt ja naiset joutuvat kohtaamaan yhä kaksinaismoralismia, joka oli tyypillistä sota-ajalle.
Lue lisää:
Sota ja seksi. Rintamamiesten seksuaalikerrontaa talvi- ja jatkosodan ajalta. Kirjoittanut Sari Näre. Tammi 2016.
Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Toimittaneet Sari Näre ja Jenni Kirves. Johnny Kniga 2008.
He selvisivät sodasta. Kirjoittanut Jenni Kirves. WSOY 2024, tulossa toukokuussa.
Hakusanat: sotasukupolvi nainen, sotasukupolvi mies