Mikko Siitonen

Rintama murtui kesällä 1944

Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Ylivoimaiset neuvostojoukot mursivat suomalaisten puolustuslinjat Valkeasaaressa ja Kivennavassa, mikä johti suomalaisten nopeaan vetäytymiseen, Viipurin menettämiseen ja suuriin tappioihin. Taisteluiden käännekohta oli Tali-Ihantalassa, jossa suomalaiset saavuttivat elintärkeän torjuntavoiton. Lopullisesti asemasota alkoi Ilomantsin taisteluiden jälkeen ja tie rauhaan oli valmis.

Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Sen tarkoituksena oli irrottaa Suomi sodasta joko miehittämällä, tai saattamalla muuten tehokkaaseen valvontaan. Neuvostoarmeija oli sijoittanut Karjalan kannakselle noin 260 000 sotilasta. Suomalaisia oli reservit mukaan lukien runsaat 100 000 sotilasta. Tykkien, panssarivaunujen ja lentokoneiden määrässä Neuvostoliitolla oli kymmenkertainen ylivoima. Tärkeimmässä hyökkäyskohdassa neuvostoarmeijalla oli lähes 200 tykkiä rintamakilometrillä. Panssarivaunuja oli yli 600 ja lentokoneita yli 800 kappaletta.

Tali-Ihantalassa käytiin kovia taisteluita kesällä 1944. SA-kuva. — Taistelu käynnissä Tali-Ihantalassa kesällä 1944. SA-kuva.

Suurhyökkäys alkoi 9.6.1944 koko päivän kestäneellä tykistön ja ilmavoimien tulituksella. Varsinainen läpimurtohyökkäys alkoi seuraavana aamuna 10.6.1944 hyvin voimakkaalla tulituksella Valkeasaaressa. Se kesti runsaat kaksi tuntia, ja sen aikana ammuttiin noin 200 000 laukausta. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat suomalaisten etulinjan jalkaväen ja tykistön asemia. Ampumisen aikana viimeisetkin juoksuhaudat, korsut ja esteet sortuivat ja miestappiot alkoivat kasvaa.

Sotilaat ylittävät tietä kesken tulituksen. Kuva: Unto Hämäläinen, SA-kuva.

Seuraavaksi lähti liikkeelle jalkaisin liikkuvien sotilaiden hyökkäys vahvojen panssarivoimien tukemana ja valtasi kahdessa tunnissa suomalaisten tärkeimmän puolustuslinjan Valkeasaaressa. Vähäiset selvinneet suomalaisjoukot eivät kyenneet vastarintaan vaan vetäytyivät. Tämän jälkeen murtui myös Kivennavassa olevien suomalaisten puolustus eikä tykistö kyennyt auttamaan, koska yhteydet tykistön ja jalkaväen välillä olivat katkenneet. Päivän kuluessa suomalaisten linjoihin syntyi 20 kilometriä leveä ja 15 kilometriä syvä aukko.

Suomalaisia sotilaita vetäytymässä. Kuva: U. Laukka, SA-kuva.

Tästä alkoi suomalaisjoukkojen vetäytyminen. Neuvostoarmeijan ensimmäisenä tavoitteena oli tärkeimpien suomalaisjoukkojen tuhoaminen Mannerheim-linjan eteläpuolella, minkä jälkeen Viipuri oli vallattava kymmenessä päivässä. Neuvostojoukot onnistuivat tavoitteessaan. Suomen rintama näytti hajoamisen merkkejä ja joukoistaan eksyneitä tai karanneita sotilaita oli tuhansia. Armeija otti kovimmat kurinpitokeinot käyttöön ja pikatuomioina annettuja kuolemanrangaistuksia jaettiin, jotta lopulliselta romahtamiselta vältyttäisiin.

Haavoittunutta sotilasta sidotaan vetäytymisen lomassa. Kuva: K. Borg, SA-kuva.

Suomi oli alkanut siirtää lisäjoukkoja Kannakselle Itä-Karjalasta, josta myös oli omien joukkojen pienentyessä vetäydyttävä nopeasti. Presidentti Ryti antoi Saksalle lupauksen, ettei Suomi tee rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää, jos Saksa auttaa Suomea suurhyökkäyksen pysäyttämisessä. Saksa suostui tähän. Itä-Karjalasta siirrettyjen lisäjoukkojen ja Saksan avun johdosta tilanne Kannaksella alkoi tasoittua ja suomalaisjoukot pystyivät tiivistämään puolustusta.

Suomi sai ratkaisevan torjuntavoiton Tali-Ihantalan alueella, jossa käytiin suurin koskaan Pohjoismaissa käyty taistelu. Taistelut kestivät pari viikkoa ja niihin osallistui yhteensä 100 000 sotilasta, joista 30 000 oli suomalaisia. Tämän jälkeen torjuntavoittoja saatiin myös muualla. Neuvostoliiton hyökkäys alkoi hiipua ja sota muuttui uudestaan asemasodaksi.

Viimeisiä suuria taisteluita käytiin Ilomantsin suunnalla Pohjois-Karjalassa elokuun aikana. Neuvostoliitto oli kuitenkin jo alkanut siirtää joukkojaan muille rintamille, sillä sen näkökulmasta sodan painopiste oli joka tapauksessa Saksan lyömisessä. Kesäkuussa oli alkanut myös operaatio Bagration, joka oli Neuvostoarmeijan valtava hyökkäys Saksan keskiosaan. Siellä ratkaistaisiin koko maailmansota. Tali-Ihantalassa oli kuitenkin ratkaistu Suomen kohtalo itsenäisenä valtiona.

Lue lisää:

Pekka Visuri: Suomen sodat 1939–1945: selviytyminen maailmansodasta, Docendo 2024

Slide

library_books

Aiheeseen liittyvät tehtävät

Ymmärrä ja arvioi

1. Tekstissä on useita sotilaallisia käsitteitä. Selitä seuraavat käsitteet 1–2 lauseella:

a. Suurhyökkäys
b. Juoksuhauta
c. Korsu
d. Puolustuslinja
e. Vetäytyminen
f. Tappiot
g. Torjuntavoitto
h. Panssarivaunu
i. Jalkaväki
j. Reservi
k. Rauha

Hanki tietoa ja tulkitse

2. Vastaa lyhyesti:

a. Mitkä olivat Neuvostoliiton tavoitteet suurhyökkäyksessä kesäkuussa 1944?
b. Kuvaile lyhyesti, mitä tapahtui Valkeasaaressa ja Kivennavassa.
c. Miksi Tali-Ihantalan taistelu oli merkittävä Suomen kannalta?
d. Mikä oli presidentti Rytin rooli kesän 1944 aikana?

Käytä ja sovella

3. Valitse yksi kuvista (taistelu käynnissä Tali-Ihantalassa, sotilaat ylittävät tietä kesken tulituksen, suomalaisia sotilaita vetäytymässä, haavoittunutta sotilasta sidotaan vetäytymisen lomassa). Kirjoita kuvasta analyysi, jossa pohdit seuraavia kysymyksiä:

Mitä kuvassa tapahtuu?

Mitä kuva kertoo sodan todellisuudesta?

Miten kuva voi auttaa ymmärtämään sotilaiden kokemuksia ja tunteita?

Ymmärrä ja arvioi

4. Olet aikauslehden toimittaja ja olet saanut tehtäväksi kirjoittaa artikkelin Kannaksen puolustustaisteluista kesäkuun lopussa 1944. Kirjoita ja otsikoi artikkelisi. Artikkelissa tulee olla mukana perustiedot tilanteesta mutta myös kuvitteellisia sotilaiden haastatteluja, joissa he kertovat kokemuksiaan taisteluista ja vetäytymisestä. Halutessasi voit ottaa mukaan myös evakkojen haastatteluja. Käytä apunasi oheisen tekstin lisäksi Jatkosodan aikajanaa sekä seuraavia artikkeleita:

Linkki: Miksi rintama murtui -44?
Linkki: Miten sotilaat selviytyivät?
Linkki: Mitä pelko tekee?
Linkki: Armin ja Aimon sota
Etsi myös SA-kuva.fi –palvelusta (LINKKI http://sa-kuva.fi/) sopivia kuvia.

Hanki tietoa ja tulkitse

5. Perehdy tarkemmin Tali-Ihantalan taisteluun. Tee tuotos, jossa esittelet ainakin seuraavia asioita:

Voimasuhteet
Taistelun kulku ja päävaiheet.
Suomen sotilaiden rooli ja taktiikat.
Taistelun merkitys sodan lopputuloksen kannalta.

Liitä esitykseesi mukaan esimerkiksi kuvia ja karttoja.

Ymmärrä ja arvioi

6. Perehdy presidentti Rytin lupaukseen Saksalle, sen vaikutuksiin Suomen sodankäyntiin ja sitä seuranneisiin tapahtumiin. Laadi analyysi, jossa käsittelet seuraavia kysymyksiä:

Miksi Ryti antoi lupauksen Saksalle, ja mitä lupaus sisälsi?
Arvioi lupauksen seurauksia sekä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Käytä ja sovella

7. Laadi kattava analyysi Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944. Pyri käsittelemään useimpia seuraavista osa-alueista:

a. Taustatekijät ja tavoitteet:

– Analysoi Neuvostoliiton sotilaallisia ja poliittisia tavoitteita suurhyökkäyksessä.

– Tarkastele Suomen sotilaallisia ja poliittisia tavoitteita samassa ajassa.

b. Voimasuhteet:

– Tutki ja vertaa Neuvostoliiton ja Suomen sotilaallisia voimasuhteita (joukkojen määrä, aseistus, logistiikka).

– Analysoi, miten nämä voimasuhteet vaikuttivat taistelun kulkuun ja lopputulokseen.

c. Strategiat ja taktiikat:

– Kuvaile Neuvostoliiton käyttämät hyökkäysstrategiat ja taktiikat.

– Kuvaile Suomen puolustusstrategiat ja taktiikat.

– Arvioi molempien osapuolten strategioiden ja taktiikoiden tehokkuutta.

d. Taistelujen kulku:

– Selvitä merkittävimpien taistelujen (esim. Tali-Ihantala) päävaiheet ja niiden merkitys.

– Analysoi, miten yksittäiset taistelut vaikuttivat suurhyökkäyksen kokonaiskuvaan.

e. Johtopäätökset ja vaikutukset:

– Tee johtopäätökset suurhyökkäyksen strategisesta merkityksestä Suomen jatkosodassa.

– Analysoi, miten suurhyökkäys vaikutti Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan sodan jälkeen.

f. Historiankirjoituksen näkökulma:

– Tutki, miten eri historiantutkijat ovat arvioineet suurhyökkäystä ja sen merkitystä.

– Vertaa ja arvioi eri näkökulmia kriittisesti.

Lähdeaineisto:

– Käytä annettua tekstikatkelmaa pohjamateriaalina.

– Hyödynnä lisäksi muita historiallisia lähteitä, kuten kirjoja, artikkeleita ja arkistomateriaaleja.

– Viittaa kaikkiin käyttämiisi lähteisiin asianmukaisesti.