Sodan tausta
Olli Kleemola
Sodan tausta
Molemminpuolista epäluuloa
Suomen johto tunsi 1920–1930-luvuilla syvää epäluuloa Neuvostoliittoa kohtaan koska Neuvostoliitto oli tukenut Suomen sisällissodassa 1918 punaista osapuolta ja tavoitellut sosialistisen Suomen luomista. Neuvostoliiton voimakas asevarustelu ja Suomeen suunnattu kommunistinen propaganda lisäsivät epäluuloa entisestään.
Neuvostoliitossa Suomi nähtiin vihollismaana: syinä tähän olivat Suomen johdon kommunisminvastaisuus, sisällissodan jälkeen käydyt heimosodat sekä se, että Suomi oli sotkeutunut Venäjän sisällissotaan tukemalla kommunisteja vastaan taistelevia valkoisia. Neuvostojohto epäili, pysyttelisikö Suomi puolueettomana, jos Euroopassa syttyisi sota.
Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
Elokuussa 1939 maailma yllättyi, Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Suomi ja Baltia kuuluivat salaisessa sopimuksessa Neuvostoliiton etupiiriin.
Suomalaispäättäjät eivät tienneet salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolosta tai tunteneet sen sisältöä. Jotain kuitenkin aavisteltiin. Tukholman suurlähettiläs J. K. Paasikivi kirjoitti valtionvarainministeri Väinö Tannerille synkän kirjeen, jossa hän ounasteli Suomen turvallisuuspoliittisen aseman merkittävästi huonontuneen: ”Sinä et usko sotaan. Samaa mieltä näyttää [ulkoministeri] Erkko olevan. Toivon että olette oikeassa. Vahinko vain, että sinä et esitä mitään perusteita uskoosi. Sinä sanot vain, että ’niin järjettömäksi maailma ei voi tulla’. [- -] Missä olet nähnyt järjen vallitsevan viimeisen neljän vuosikymmenen aikana?”.
