Moskovan rauha

Olli Kleemola

Moskovan rauha 1940

Maaliskuussa 1940 Suomen armeijan tilanne oli vaikea. Sotilaallinen romahdus oli kenties vain päivien päässä. Suomi ja Neuvostoliitto kuitenkin etsivät neuvotteluratkaisua sodan lopettamiseksi. Neuvotteluyhteys Moskovaan oli saatu Tukholman kautta. Neuvostoliitto oli valmis neuvottelemaan rauhasta, koska Suomi oli osoittanut vuodenvaihteen taisteluissa kykyä puolustaa itseään. Toisaalta Neuvostoliitto pelkäsi, että Iso-Britannia ja Ranska lähettäisivät joukkoja Suomen avuksi ja Neuvostoliitto joutuisi sotaan myös niiden kanssa. 

Kun Suomen johdolle selvisi, että länsivalloilta saataisiin apujoukkoja liian vähän ja liian myöhään, hallituksen oli pakko suostua rauhanehtoihin. Moskovassa 13.3.1940 allekirjoitetussa rauhansopimuksessa Suomi luovutti Neuvostoliitolle Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan sekä Suomenlahden saaret, Kalastajansaarennon ja alueita Sallasta.  Yli 400.000 karjalaista menetti kotinsa. 

Aatos Kunnas muisteli rauhan tuloa rintamalle: 

Olimme pienellä lepotauolla pois pahimmasta paikasta Viipurin kunnalliskodin kellarissa, johon kuljettiin kivijalasta pois otetun kiven jättämästä aukosta. Siinä aukossa oli myös konekivääri miehitettynä ja ampumavalmiina. Osa miehistä oli kellarissa nukkumassa. Olin kiväärillä, kun lähetti tuli sanomaan, että tulee RAUHA. Kello 11 ei enää ammuta laakiakaan, eikä ammuttu. Oli oudon hiljaista. Täytyi uskoa, että kyllä jonkunlainen rauha on tullut. Ryömin pois rakennuksen kivijalasta. Kun pääsin pystyyn ja katselin ympärilleni, havaitsin venäläisen sotilaan, ei kymmentäkään metriä matkaa, aidan takana. [Hän] veti kättä päähineeseen, samoin tein minä. Hymyilimme toisillemme, ja hetken kuluttua hän samoin kuin minäkin lähdimme omille teillemme.

Talvisodan merkitys 

Talvisota kesti 105 päivää ja aiheutti molemmille osapuolille suuret tappiot. Suomen 340 0000 miehen armeija menetti kaatuneina noin 25 000 miestä ja noin 43 000 haavoittui. Lisäksi 957 siviiliä sai surmansa ilmapommituksissa. Puna-armeijan riveissä oli sodan aikana puolestaan ollut yhteensä noin miljoona miestä, joista Neuvostoliitto menetti kaatuneina noin 126 000 miestä ja haavoittuneina 265 000 miestä. 

Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet olivat sodan jälkeen huonossa tilassa, eikä kumpikaan pyrkinyt välien parantamiseen. Suomen johto yritti kaikin keinoin välttää talvisodassa koettua tilannetta, jossa maa oli joutunut yksin sotaan suurvaltaa vastaan. Koska Saksa oli miehittänyt Tanskan ja Norjan, olivat Suomen mahdollisuudet saada tukea länsiliittoutuneilta kadonneet. Jäljelle jäi Saksa, ja tämän yhteistyön seurauksena oli jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Neuvostoliitto puolestaan ei raskaista menetyksistä huolimatta luopunut suunnitelmistaan valloittaa Suomi.

Talvisota toi esille kansakunnan henkisten voimavarojen merkityksen sodankäynnissä. Sodan jälkeen Suomen kansa oli sisäisesti yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin maan historiassa. Esimerkiksi 1930-luvulla käydyt kiistat Suomen armeijan rahoituksesta ja ylläpidosta väistyivät talvisodan jälkeen voimakkaan varustautumispyrkimyksen tieltä.