Sivustomme käyttää evästeitä. “Hyväksyn evästeet” -nappia painamalla hyväksyt evästeiden käytön. Evästeet tekevät sivustomme käyttämisestä helppoa, nopeaa ja käyttäjäystävällistä. Tietosuojaseloste

Evästekäytännöt

Sivustomme käyttää evästeitä. “Hyväksyn evästeet” -nappia painamalla hyväksyt evästeiden käytön. Evästeet tekevät sivustomme käyttämisestä helppoa, nopeaa ja käyttäjäystävällistä. Evästeet mahdollistavat myös liiketoimintamme kehittämisen.

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle. Evästeet asetetaan käyttäjän päätelaitteelle ainoastaan käyttäjän kutsuman sivuston mukana. Vain evästeen lähettänyt palvelin voi myöhemmin lukea ja käyttää evästettä. Evästeet tai muut tekniikat eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä evästeitä voi käyttää ohjelmien käyttämiseen tai haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjää ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet jakautuvat alaryhmiin: pakolliset evästeet, toiminnalliset evästeet, tuotekehitys ja liiketoiminnan raportointi, mainonnan raportointi ja mainonnan kohdentaminen. Pakollisia evästeitä ei voi estää. Ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston toiminnan mahdollistamiseen. Pakolliset evästeet eivät sisällä tunnistettavaa henkilötietoa.

Käytössä on joitakin palvelun toiminnan kannalta oleellisia kolmannen osapuolen työkaluja tai liitännäisiä:

Sivustoilla olevat sosiaalisten medioiden tai videopalveluiden upotukset tai sosiaalisten medioiden jako- ja tykkäystoiminnallisuudet saattavat kerätä verkkopalveluiden käyttäjistä tietoja esimerkiksi sisällön suosittelemiseksi tai kävijämäärän seuraamiseksi.
Käytämme kolmansien osapuolien kuten Googlen ja Facebookin evästeitä. Evästeillä seurataan verkkosivustomme käyttöä, mikä voidaan yhdistää muihin tietoihin. Jos et salli näitä evästeitä, jäät paitsi yrityksemme kohdennetusta mainonnasta.
Palvelun kehittämiseen tarkoitettujen evästeiden evästeiden avulla voimme seurata vierailuja ja liikenteen lähteitä, jotta voimme mitata ja parantaa sivustomme suorituskykyä. Evästeiden avulla pystymme kehittämään palveluamme asiakkaidemme parhaaksi. Jos et salli näitä evästeitä, emme tiedä, milloin olet vieraillut sivustollamme, emmekä voi seurata osaltasi sen toimintaa. Nämä evästeet eivät sisällä tunnistettavaa henkilötietoa.

Voit halutessasi estää muut kuin pakolliset evästeet tai rajata evästeiden käyttöä sekä poistaa jo tallennetut evästeet sivustomme evästebannerin kautta.

Voit lukea lisää evästeistä ja Suomen evästesuosituksista Traficomin verkkosivustolta

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Ev%C3%A4steohjeistus_palveluntarjoajille.pdf

Varaamme oikeuden päivittää evästekäytäntöjä esimerkiksi palveluiden kehityksen tai pakottavan lainsäädännön vuoksi.

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Siirry sisältöön
Sodan muisti

Sodan muisti

Suomi toisessa maailmansodassa

  • Etusivu
  • AikakaudetLaajenna
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Lapin sota
    • Rauha
  • TeematLaajenna
    • Taustat ja tapahtumat
    • Sodan kokemukset
    • Talous ja yhteiskunta
    • Kulttuuri ja muistaminen
  • Oppimiskokonaisuudet
  • OhjeetLaajenna
    • Oppilaalle
    • Opettajalle
    • Opettajalle – Aineistotehtäväpankki
    • Muut käyttäjät
    • Tekijänoikeudet
Sodan muisti
Sodan muisti
Suomi toisessa maailmansodassa
Etusivu » Pienin askelin rauhaan

Pienin askelin rauhaan

Olli Kleemola

Pienin askelin rauhaan

Syksyllä 1944 Suomessa elettiin rauhaan siirtymisen aikaa. Jatkosodan päättyminen merkitsi monelle rintamamiehelle suurta helpotusta, mutta myös uusia haasteita. 

Elokuussa 1944 Suomessa oli yli puoli miljoonaa sotilasta. Neuvostoliitto vaati Suomea yhtä aikaa sekä kotiuttamaan armeijan että sotimaan tehokkaasti Lapissa Saksaa vastaan. Kotiuttamisoperaatio oli siis varsin haastava ja se tehtiin asteittain. Ensimmäiseksi välirauhansopimuksen tultua voimaan kotiutettiin kaikkein vanhimmat ja nuorimmat ikäluokat.

Silta on mennyt keskeltä poikki.
Joukkoja kotiutettiin ja Lapin sotaa käytiin samanaikaisesti. Kuvassa räjäytetty Simojoen rautatiesilta. Saksalaiset tuhosivat Lapin sodassa merkittävästi rakennuskantaa. Kuva: M. Viluksela, 1944, Suomen Rautatiemuseo, rautatiemuseo.finna.fi.

Sotilaiden tunteet olivat syksyllä 1944 ristiriitaisia. Koettiin helpotusta sodan päättymisestä, mutta myös pelkoa ja epävarmuutta tulevasta. Mistään yhtenäisestä rauhan tulon kokemuksesta on mahdotonta puhua jo siksikin, että rintamalta palasi sekä 18-vuotiaita nuorukaisia että yli 40-vuotiaita perheenisiä. 

Rintamamiehet olivat monin tavoin uupuneita ja henkisesti rasittuneita pitkän sodan jälkeen. Joillekin paluu rauhaan oli vaikeaa ja kaoottista. Eräs muisteli rauhan aikaa ”viinaiseksi ja kiimaiseksi”, sillä osa ihmisistä yritti alkoholilla selvitä sodan kokemuksista ja epävarmuudesta.  Erilaiset lieveilmiöt, kuten runsas alkoholin käyttö, irtosuhteet ja sukupuolitaudit sekä avioerot lisääntyivät. Myös rikollisuus kasvoi jonkin verran.

Sotilaita jonossa.
Kuvassa on käynnissä kenttätykistörykmentti 3:n III patteriston kotiuttaminen Forssan yhteiskoulun pihalla. Kuva: Forssan museo.

Hankalinta paluu sodasta oli niille, joilla ei ollut kotia mihin palata. Alueluovutukset, pommitukset ja Lapin sodan tuhot olivat jättäneet yli 400 000 suomalaista kodittomiksi, ja väliaikais- ja hätämajoituksissa asui paljon myös kotiutettuja rintamiehiä. Suomen valtiovalta oli sodan aikana antanut sotilaille lupauksia omasta maasta tai kodista, ja näille lupauksille haluttiin nyt katetta. 

Valtiovalta pyrki saamaan materiaalipulasta huolimatta asuntorakentamisen alulle, esimerkiksi kodinperustamislainojen avulla. Silti väliaikaisratkaisuja, kuten ullakkorakentamista ja suurien huoneistojen jakamista, jouduttiin tekemään. Silti osa kodittomista majoittui sukulaistensa tai tuttaviensa luokse eroon perheestään ja huono-onnisimmat päätyivät yömajaan. 

Näkymä Markankylän rintamamiestalo-asuinalueesta Kuusankoskelta. Kymiyhtiö lohkoi vuonna 1945 omistamistaan maista 144 omakotitonttia. Lahjaveron välttämiseksi tontin hinta oli yhtiöläisille yksi markka. Tällä perusteella aluetta alettiin kutsua Markankyläksi. Kuva: Poikilo-museot.

Työtä pidettiin parhaana lääkkeenä paluussa normaaliin elämään. Savon Sanomat kirjoitti syksyllä 1944: ”Työ on parasta mielialan hoitoa, ja sen parissa raskaat kokemukset tasaantuvat ja haavat arpeutuvat.” Rintamamiesten työnsaantia pyrittiin kaikin keinoin tukemaan esimerkiksi ohjeilla, joiden mukaan sodasta palaavat miehet piti ottaa takaisin entisiin työpaikkoihinsa. Julkisuudessa esitettiin näkemyksiä, että naisten tulisi luopua työpaikoistaan miesten hyväksi.

Ryhmä miehiä kallistelee pulloa pensasaidan suojissa. Kuva: Jussi Kangas, 1945, Vapriikin kuva-arkisto.

Talvella 1944–1945 sadattuhannet rintamamiehet saivat metsä- tai rakennustöitä. Sotakorvausteollisuusuus työllisti myöhemmin monia. Osa naisista jäi pian kotiin hoitamaan vastasyntynyttä lasta ja näin teollisuuden työpaikkoja avautui lisää miehille. Miesten paluu työpaikoille nosti palkkakustannuksia merkittävästi, olivathan naiset saaneet samasta työstä usein jopa 30% pienempää palkkaa.  

Lopulta työpaikkakysymys ratkesi jälleenrakennuskauteen siirtyvässä Suomessa varsin kivuttomasti. Etenkään naimattomat naiset ja sotalesket eivät lopettaneet työskentelyä kodin ulkopuolella sodan loputtua. Sotakorvausteollisuuden työvoimatarpeen myötä teollisuuden parissa työskentelevien naisten määrä nousi sotavuosien tasolle jo vuonna 1947. 

Slide
Takaisin
Talvisota
Sodan tausta
Sotatapahtumat
Moskovan rauha

Slide
create
Tekijät
list
Kirjallisuutta
security
Tietosuojaseloste
live_help
Ota yhteyttä

info@muisti.org
+358 50 5524 233

dvr
Vieraile Muistin sivuilla

Sodan ja rauhan keskus Muisti
muisti.org

feedback
Anna palautetta

Palautelomake

Slide
Kiitämme palvelun mahdollistajia

© 2025 Sodan ja rauhan keskus Muisti

  • Etusivu
  • Aikakaudet
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Lapin sota
    • Rauha
  • Teemat
    • Taustat ja tapahtumat
    • Sodan kokemukset
    • Talous ja yhteiskunta
    • Kulttuuri ja muistaminen
  • Oppimiskokonaisuudet
  • Ohjeet
    • Oppilaalle
    • Opettajalle
    • Opettajalle – Aineistotehtäväpankki
    • Muut käyttäjät
    • Tekijänoikeudet
Haku